Tekstit

Digimurros-kirja

  Tällä hetkellä olemme keskellä suurta digitaalisen muutoksen kehitysjaksoa. Digimurros on enemmän kuin kokoelma uusia teknologioita tai   rakenteellisia muutoksia palveluissa ja tuotteissa. Digimurros koskettaa   lähes kaikkia elämän osa-alueita tämän päivän länsimaisessa   kehittyneessä valtiossa. Yhteiskunnan digimurros -kirjassa tarkastellaan digitalisaatiota ja sen merkitystä suomalaisessa yhteiskunnassa. Kirjassa käsitellään digitalisaation olemusta,   kehitystä ja sen aiheuttamaa muutosta yhteiskunnassa, liiketoiminnassa ja työn tekemisessä. Digitalisaatiota on kuvattu eri   kehitystrendien ja tulevaisuusanalyysien pohjalta tavoitteena esittää kansallinen ja EU-näkökulma digitalisaatioon. Kirja   avaa digitalisaation laajempaa yhteiskunnallista vaikutusta. Omat lukunsa saavat syvälliset esitykset digitaalisesta tekoälytuetusta sosiaali- ja terveydenhuollosta sekä digitaalisesta tekoälytuetusta koulutus- ja oppimisjärjestelmästä, kyberturvallisuudesta sekä asiantuntija-artik

Mitä asioita pidän tärkeinä hyvinvointialueen kehittämisessä?

  Hyvää vaalipäivää! Kiitos että olette olleet   kiinnostuneita   tutustumaan blogisivuihini. Koska   covid-rajoitteiden takia ei ole voitu järjestää tilaisuuksia   joissa olisin voinut esitellä   tavoitteitani,   päätin vuodenvaihteessa aloittaa kirjoittamaan omalla   blogi-sivullani. Kirjoituksissani   olen esitellyt omaa taustaani ja tavoitteitani   KSn hyvinvointialeen kehittämisessä.   Lisäksi olen esitellyt   tutkimustyhmäni   SOTE-aiheeseen   tai muihin ajankohtaisiin aiheisiin liittyviä tuloksia. Pidän tärkeänä  että  aluevaaleissa on ehdolla  tutkimustaustaisia eri alojen ja eritysesti SOTE-alan, taloushallinnon, johtamisen  ja  IT-alan sekä digitalisaation ja  tekoälyn  mahdollisuudet tuntevia henkilöitä.   A. Tavoitteeni          1) Sote-palvelut  Koko maakuntaan tasaveroiset palvelut, toimivat lähi- ja omaishoitopalvelut, perhelääkärijärjestelmä perusterveydenhoitoon, syrjäytymisen ja mielenterveysongelmien varhaisen vaiheen puuttuminen, lapset, nuoret ja perh

Järjestöt edistämään hyvinvointia, terveyttä ja osallisuutta osana KSn hyvinvointialueen toimintaa

  Suomessa on tällä hetkellä noin 135 000 rekisteröityä yhdistystä. Näistä noin 10 % on sosiaali- ja terveysalan järjestöjä. Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaan osallistuu jopa yli 720 000 täysi-ikäistä suomalaista. Säännöllisesti osallistuvia heistä on yli 460 000 henkilöä. Kansalaisjärjestöillä on tärkeä rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Järjestöt työskentelevät lähellä kansalaisten arkea. Niissä ihmisillä on mahdollisuus osallistua yhteiskunnan toimintaan ja erilaisiin harrastuksiin. Toiminnan vuorovaikutuksellisuuden ja yhteisöllisyyden kautta syntyy sosiaalista pääomaa. Järjestötoiminta antaa yhteiskunnallisia vaikuttamismahdollisuuksia myös niille kansalaisille, joiden ääni tulee muutoin heikosti kuulluksi. Järjestöt ovat hyvinvointialueelle tärkeä kumppani julkisten palveluiden tuotannossa.  Julkinen ja yksityinen sektori sekä järjestöt voivat toimia yhteistyössä erilaisten sosiaali- ja terveysalan ongelmien ratkaisemiseksi. Kiitos järjestöjen 22.1.202

Tavoitteeni hyvinvointialueen toiminnassa ja kehittämisessä

  Pidän tärkeänä  että  aluevaaleissa on ehdolla  tutkimustaustaisia eri alojen ja eritysesti SOTE-alan, taloushallinnon, johtamisen  ja  IT-alan sekä digitalisaation ja  tekoälyn  mahdollisuudet tuntevia henkilöitä.   A. Tavoitteeni         1) Sote-palvelut  Koko maakuntaan tasaveroiset palvelut, toimivat lähi- ja omaishoitopalvelut, perhelääkärijärjestelmä perusterveydenhoitoon, syrjäytymisen ja mielenterveysongelmien varhaisen vaiheen puuttuminen, lapset, nuoret ja perheet,  ikääntyneiden kotihoitoa kehitettävä, perusterveydenhoidon ja  sosiaalitoimen kiinteä yhteistyö,  ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon lisää panostuksia, kuntoutus, hyvinvointisuunnitelmat kaikille, eri kielisten kansaisten palvelut. 2)  Teknologiset tavoitteet  Uusi  potilastietojärjestelmä, etäterveydenhoito, digitaaliset vastaanotot, tekoälytuettuja itsepalvelut,   palvelu-  ja ohjelmistorobotit osaksi toimintaa.  3)  Kumppanuudet Järjestöt ja pk-yritykset osaksi hyvinvointialueen toimintaa, yht

Hyvinvointialueen julkiset hankinnat ja niiden riskit

  Julkisilla hankinnoilla tarkoitetaan sellaisia tavara-, palvelu- ja rakennusurakkahankintoja, joita valtio, kunnat ja kuntayhtymät sekä muut julkisen sektorin hankintayksiköt tekevät julkisilla varoilla oman organisaationsa ulkopuolelta. Julkisten hankintojen kokonaisvolyymi Suomessa on arviolta 35 miljardia euroa vuodessa, mikä lähentelee viidennestä BKT:sta. Hankintajuristeille   riittää töitä.   Hyvinvointialueella   tulee olla riittävästi juridista osaamista   asioiden hoitamiseen. Hyvinvointialueella tulee varmistaa vanhojen sopimusten joustava jatkuminen, kuntien ja hyvinvointialueen yhteistyö sekä   maakunnan pk-yritysten mahdollisuudet   pärjätä kilpailussa. Esimerkkinä   ruoka, siivous, kiinteistö,   kuljetus sekä   hoiva ja sosiaalitoimen palvelut.   Tavoitteena tulee että hyvinvointialueella   tarjotaan kotimaista ruokaa. Kauhuskenaarion on että kansalliset ja   myöhemmin kansanväliset jätit ottavat vaihe vaiheesta koko   ulkoistetun palvelutoiminnan   haltuunsa. V

Tavoitteeksi työllisyysasteen nostaminen 72 prosenttiin ja työttömyyden puolittaminen viidessä vuodessa.

  Keski-Suomi  on varsin köyhä  maakunta. Vuoden 2018  ansioverotietojen mukaan keskisuomalaiset  20-39  vuotiaat maksoivat  veroja 5700 euroa ja  40-60 vuotiaat  10.800 euroa. Uusimaalla vastaavat luvut olivat  7300   ja  15.700  euroa.  Keski-Suomi  oli 20-39  vuotiaissa  19  maakunnan joukossa sijalla 18  ja  40-59 sijalla 8.   Pohjoisessa  ja eteläisessä Keski-Suomessa  verokertymät  ovat  maakunnan keskiarvoa huimattavasti alhaisemmat.  Maakunnan työttömyysaste oli marraskuussa 2021 maakunnista toiseksi korkein 11.4%. Vain Pohjois-Karjalan työttömyysaste  12.7%  oli vielä korkeampi. Keski-Suomen työllisyysaste   oli vuonna   2020   oli   vain   68%.   Tavoitteeksi tulisi ottaa   työllisyysasteen nostaminen   neljällä prosenttiyksiköllä   ja työttömyysasteen puolittaminen viidessä vuodessa.   Tämä   lisäisi merkittävästi maakunnan verotuloja ja   pienentäisi hyvinvointialueen kuluja. Kun kuntien tehtävistä SOTE-asiat siirtyvät   hyvinvointialueelle   ne voivat panostaa yritysto

Opiskelijoille harjoittelupaikkoja ja valmistuneille töitä

  Eri oppilaitosten tulisi  huolehtia oppilaittensa työharjoittelusta, urasuunnittelusta  ja  työn saannista nykyistä huomattavasti systemaattisemmin. Tavoite pitäisi olla  että jokaisen  oppilaan  opintoihin sisältyisi  työharjoittelu ja  oppilaitos auttaisi ensimmäisen työpaikan saannissa. Yksi oppilaitoksen  hyvyysmittari  olisi työllistyminen. Jyväskylän yliopistossa on 14.000, ammattikorkeakoulussa 8.500  ja toisen asteen oppilaitos Gradiassa 21.000 opiskelijaa eli yhteensä 43.500 opiskelijaa.  Opiskelijat  tulevat Keski-Suomeen eri puolelta Suomea ja myös ulkomailta. Jyväkylä on yksi maamme suosituimmista opiskelukaupungeista. Tämä  osaamispotentiaali on valtava voimavara Keski-Suomen yrityksille, julkiselle setorille. Monipuolinen osaamispotentiaali luo erinomaisen pohjan myös Keski-Suomen hyvinvointialueen kehittämiselle.  Tietääkseni muissa maakunnissa   näin korkeata  opiskelijamäärää suhteutettuna yli 16 vuotiaisiin ei ole muualla Suomessa ole. Suomessa on kasvav