Tekstit

Tekoäly keskeiseksi osaksi sosiaali- ja terveydenhoitoa ja kansalaisten arkea

  Suomi on maailman johtavia maita digitalisaation hyödyntämisessä. Monet palvelumme on digitalisoitu ja ihmistyövoimaa korvataan tekoälyn ohjaamilla roboteilla. Esimerkkejä tästä ovat pankki- ja vakuutusala, verotus ja e-kauppa. Sote-alalla digitalisaatio ja tekoälyn hyödyntäminen ovat edenneet hitaammin ja tulevat viiveellä (ks. alla raportit 1 ja2). Sote-kokonaisuus on hyvin kompleksinen ja sen hallinta ilman tekoälyn hyödyntämistä on kuitenkin hyvin työlästä ja vaikeaa. Seuraavassa esittelen muutamia hyvinvointiin vaikuttavia eri tekijät huomioivia, keskeisiä tekoälyn hyödyntämismahdollisuuksia tällä toimialalla. Hyvinvointiin vaikuttavat tekijät Hyvinvointiin vaikuttavat tekijät voidaan jakaa viiteen ryhmään: käyttäytyminen, perintötekijät eli genetiikka, sosio-ekonomiset tekijät, terveydenhoito sekä fyysinen ja sosiaalinen ympäristö. Yllä kuvatuista tekijöistä vain perintötekijöihin emme pysty vaikuttamaan. Muihin neljään osa-alueeseen sen sijaan on mahdollista vaikutta
Lähetä kommentti
Lue lisää

Maakuntien pyörät on saatu pyörät pyörimään

Juha Sipilän hallituksen tavoitteena oli saada maakunnissa pyörät pyörimään. Sanna Marinin hallitus on jatkanut panostuksia koulutukseen ja tutkimukseen keskustalaisen valtionvarainministerien  ja tiede- ja kulttuuriministerien toimesta. Tulokset alkavat näkymään. Suomen T&K-menot ovat viisivuotiskauden 2017-2021 aikana lisääntyneet 1,32 miljardilla eurolla, yhteensä 21 prosenttia. Vuonna 2017 T&K-menot olivat koko maan tasolla yhteensä 6,17 miljardia euroa ja vuonna 2021 yhteensä 7,49 miljardia euroa. Yritysten osuus näistä menoista on kasvanut merkittävästi. Vuonna 2017 yritysten osuus menoista oli 65 prosenttia ja viisivuotiskauden lopussa se oli 69 prosenttia. Yritysten osuus on kasvanut 1,2 miljardilla eurolla eli yli 25 prosenttia. Vastaavasti julkisen sektorin kasvu on 0,16 miljardia, eli noin 7 prosenttia. Keskeinen onnistuminen strategian kannalta on ollut maakuntien bkt:n merkittävä kasvu. Useissa maakunnassa bkt:n kasvu on ollut jopa kansallista 11,1 prosen
Lähetä kommentti
Lue lisää

Suomen yliopistot 2022

  Suomen yliopistot 2022   Suomessa on vuonna 2022 14   yliopistoa. Tieteenaloittain kattavin yliopisto on Itä-Suomen yliopisto. Opiskelijamäärältään maamme Suomen suurin yliopistoon HY jossa v 2021  tilaston mukaan oli 30 821 opiskelijaa.  Toiseksi suurin on Tampereen yliopisto 21.479 ja kolmanneksi suurin  Aalto yliopisto  18 848 opiskelijalla vuonna 2021. Turun yliopistossa oli v 2021 16920, Itä-Suomen yliopistossa   15 954  , Jyväskylän yliopistossa 14 060, Oulun yliopistossa 13 591opiskelijaa. Seuraavat alle 10 000 opiskelijan yliopistoja v 2021 olivat  Lappeenranta-Lahti yliopisto  6331, Åbo Akademi 5903,Lapin yliopisto 4640, Svenska Handelshögskolan 2615, Taideyliopisto 1968  ja Maanpuolutuskorkeakoulu 1186 opiskelijalla.   Opiskelijoita  oli v 2021 yhteensä 154 316. Heistä n 35.9 %  opiskelee Helsingissä  ja Espoossa, 14.8%  Turussa, 10.3% Kuopiossa ja Joensuussa, 9.1 %  Jyväskylässä ja  8.8%  Oulussa Mainittakoon että  maailmalla on 58  yli  160.000  opiskelijan ylio
Lähetä kommentti
Lue lisää

Kuluttajille avattava ruuan ja sähkön kuluttajahintojen muodostuminen QR koodin avulla

    Suomen maatalous  käy selviytymistaistelua. Lähikuukaudet ja vuodet  ratkaisevat Suomen ruokahuollon kotimaisuusasteen.  Maatalouden tuotantokulut ovat nousseet ostorehun ja lannoitteiden osalta  kaksinkertaisiksi  ja energian osalta  jopa kolminkertaisiksi.   Tuottajahintojen korotuksilla on katettu noin 2/3  syntyneistä kuluista. Loppuosasta  on vastannut tuottaja. Talkoisiin tulee osallistua myös jatkotuotantoketju ja  vähittäiskauppa.     Alkutuotannon hinta tulee määritellä kulujen mukaan. Näin toimitaan muillakin tuotannon aloilla. On kohtuutonta  että  maatalous on tässä poikkeus. Suomalaisen maatalouden alas ajaminen ei ole johtaa moniin ennalta arvaamattomiin vaikeuksiin.          Kuluttajat ovat valmiita maksamaan muiden tuotteiden tapaan kustannuksia vastaavan hinnan. Ruuan kuluttajahintojen muodostuminen pitää avata kukuttajille.   Jokaisessa ruokatuotteissa  tulisi olla  esim QR-koodi josta ilmenisi kyseisen tuotteen hinnan  muodostuminen prosenttei
Lähetä kommentti
Lue lisää

Pätevyysvaatimuksena vaativin tehtäviin tohtorin tutkinto

  Suomessa on panostettu tutkijakoulutukseen. Tohtoritutkintoon koulutettavia oli vuonna 2019 yli 17 000 henkilöä ja tohtoreita valmistui vuonna 2018 lähes 1800. Ulkomaalaisia heistä oli 447 eli noin 25 %. Volyymitavoitteet (1500 tohtoria/vuosi) on reippaasti ylitetty mutta työelämään siirtymisessä ei ole onnistuttu. Syitä on monia. Samalla kun tutkijankoulutusta lisättiin, poliitikot alensivat ilmeisesti poliittisten virkanimitysten helpottamiseksi korkeampien virkojen pätevyysvaatimuksia luopumalla tohtoritutkintovaatimuksesta. Julkisiin korkeatasoisiin virkoihin tulisi palauttaa vaatimus tohtoritutkinnosta. Myös kunnallisella tasolla tohtoritutkinnon tulisi olla meriitti eikä haitta. Yritysmaailmassa Suomessa ei tohtorin tutkintoa arvosteta samalla tavalla kuin maailman johtavissa teollisuusmaissa. Yliopistoilla on oma analysoinnin paikka tutkijankoulutuksen sisällöllisessä suuntaamisessa vastaamaan työelämän tulevia tarpeita. Eri innovaatiostrategioissa on puhuttu tutkimustie
Lähetä kommentti
Lue lisää

Tohtoreita enemmän yrityksiin ja johtopaikoille

  Eri innovaatiostrategioissa on puhuttu tutkimustiedon ja tutkijakoulutuksen saaneiden siirtymisestä yritysmaailmaan.  Työelämään siirtymiseen on kuitenkin kiinnitetty vähän huomiota ja osaamispotentiaalista vain osa hyödynnetään. Yhteiskunnassa ei ole ymmärretty tutkijakoulutuksen merkitystä. Tohtorintutkinnon suorittaneita pidetään valitettavan usein liian teoreettisina ja korkeamman koulutuksen arvoa vähätellään. Vaikka vuosittain investoimme huomattavia summia (150 milj. Euroa) tohtorikoulutukseen, Suomen Akatemia on silti joutunut toteamaan, että tohtorit ovat vain pienessä roolissa yksityissektorin tutkimus- ja kehityshankkeissa. Tohtorien osuus yksityissektorien T&K-hankkeissa on viime vuosina kasvanut, mutta siitä huolimatta vain 6% yksityissektorin tutkimushenkilöstöstä on tohtoreita.  Vastaavasti vain 8% tohtoreista on töissä yksityissektorilla. Tohtoreita on siis tutkimus- ja kehitystöissä Suomessa lopulta hyvin vähän. Naapurimaissamme tilanne on sen sijaan toinen.
Lähetä kommentti
Lue lisää

Koko maan kattava yliopistoverkosto on ollut onnistunein aluepolitiikan saavutus.

  Pitkäjänteinen kymmeniä vuosia jatkunut tiedepoliittinen työ on vienyt Suomen yliopistolaitoksen kehitystä eteenpäin.  Viimeisten kahden vuosikymmenen  aikana on  yliopistoverkostoatiivistetty  yhdistämällä  eri  koulutusaloja  ja yliopistoja.     Matti Vanhasen hallituksen ohjelmassa oli  huippuyliopiston perustaminen Suomeen. Hankkeen taakse asettui voimakkaasti  Tekniikan edistämissäätiö  ja  sen kautta laajasti  suomalainen vientiteollisuus Antti  Herlinin johdolla.    TKK, Helsingin kauppakorkeakoulu ja Taideteollinen korkeakoulu  muodostivat v 2010  Aalto yliopiston joka  oli säätiöpohjainen. Esimerkkiä  seurasivat myöhemmin  Itä-Suomen yliopistot ja  Tampereen yliopistot. Tampereelle muodostetiin v 2019 Aalto yliopiston tapaan säätiöpohjainen yliopisto johon fuusioitiin paikalliset  Tampereen yliopisto ja Tampereen Teknillinen yliopisto sekä alueen ammattikorkeakoulut. Kuopion yliopisto ja Joensuun yliopistojen toiminnot yhdistettiin ja muodostettiin v  2010 Myös L
Lähetä kommentti
Lue lisää