Pekka Neittaanmäen blogit

      Kolumnissaan 7.12   2021   päätoimittaja Pekka   Mervola   pohti   kysymystä : ”Jos Keski-Suomi   olisi itsenäinen osavaltio?”    Kyseessä oli sveitsiläisen tutkija   Natanael Rotherin    pohdintaEvan tutkijoiden kanssa kannattaisiko Suomesta muodostaa liittovaltio.   Tutkijoiden mukaan osavaltiot olisivat   valtiota notkeampia kehitystyössä, hallinto ohenisi, alueet erilaistuisivat, pääkaupunki ei olisi enää ehdoton talousveturi. Ajatus   on kannatettava. Sveitsin lisäksi   mm Saksassa hallintomalli on osoittautunut toimivaksi.     Tähän suuntaan kehitys Suomessa on mennyt.   EU-liittymisen myötä   pääkaupungin merkitys   vähentynyt.   Tämän lisäksi maakunnissa tapahtunut viimeisen 15   vuoden aikana valtava kehitys sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. SOTE uudistus vauhdittaa kehitystä.   Internetin välityksessä   toimitaan globaaleissa liiketoimintaverkostoissa kaikkialta Suomesta.   Suomen ulkomaanviennin tuotanto   on maakunnissa,   ei pääkaupunkiseudulla.

Digitalisaatio on merkinnyt yhteiskunnan siirtymistä palveluyhteiskunnasta itsepalveluyhteiskunnaksi. Kansalaisilta ja SOTE -henkilöstöltä vaaditaan digiajan osaamistaitoja SOTE palveluiden käytössä sekä työtehtävissä. Kaikilla kansalaisilla ei ole valmiuksia eikä mahdollisuuksia itsenäiseen SOTE -digipalveluiden käyttöön. Tämä aiheuttaa epätasa-arvoa, jota ei voida sallia yhteiskunnan peruspalveluiden tavoitettavuudessa. Kansalaiset tarvitsevat koulutusta, tukipalveluita sekä laitteita ja toimivat tietoliikenneyhteydet palveluiden käyttöön. Menee vielä vuosia, että palvelut tunnistivat käyttäjän kasvojen perusteella automaattisesti ja että palvelut toimivat tekoälytuettuina puhepalveluina. SOTE -henkilökunta on kovilla. Kiireisen työpaineen lisäksi käytössä on useita IT-järjestelmiä joiden käytettävyys ja toimintavarmuus eivät ole riittäviä. SOTE kulut ovat yli 20 miljardia euroa vuodessa ja yhteiskunnan suurin julkinen menoerä. Henkilömenot ovat suurin menoerä eli noin 12 m

    Digitalisaatio on kasvattanut datan määrää ja asemaa yhteiskunnassa radikaalisti. Data-analyysi ja uudet älykkäät ratkaisut tuovat merkittäviä uusia mahdollisuuksia palvelutuotannon kehittämiseksi sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Tekoäly on matematiikkaan pohjautuva sovellutuksesta riippuen muutaman rivin tai miljoonien rivien tietokoneohjelma, joka analysoi ja jatkojalostaa digitaalisessa muodossa olevaa dataa. Sen ytimen muodostaa koneoppimisjärjestelmä, joka kykenee löytämään valtavista datamassoista säännönmukaisuuksia ja oppimaan niistä. Näin mahdollistuu esimerkiksi riskien tunnistaminen ja varhainen puuttuminen terveydenhoidossa.   Julkisen sektorin keskeiset alat jäljessä digitalisaatiokehityksestä   Sosiaali- ja terveysala sekä koulutus, jotka muodostavat kolme neljäsosaa julkisista menoista, ovat digitalisaatiokehityksessä ja tekoälyn hyödyntämisessä muita julkisen sektorin aloja jäljessä. Julkisten menojen hallinnan kannalta nämä alat ovatkin lähiv

    Maatalous on keskeinen osa  suomalaista yhteiskuntaa ja hyvinvointia. Ala  on kriisissä.  Maatalouden tuotantokustannukset ovat nousseet vuoden aikana yli 10 %  ja yrittäjätulo  on alentunut  20%  eli yli 200 milj e. Ruokamarkkinoiden liikevaihto on Suomessa  noin 15  miljardia euroa ja on kasvanut vuoden aikana noin 2%  eli 300 miljoonaa euroa  ja liikevoitto on satoja  miljoonia euroja. Alkutuotannon ja siitä valmistettujen tuotteiden hintakehitys ovat eriytynyt. Alkupäässä tulot  ovat laskeneet  mutta loppupäässä nousseet. Tämä ei ole reilua eikä hyväksyttävää. Maatalousyrittäjien tulisi saada esimerkiksi 2-3 %  eli  300-450 miljoonaan euroa suurempi osuus ruokamarkkinoiden rahavirrasta. Meidän kuluttajien on vaikea löytää tietoa  maa- ja metsätalouden tuotteiden arvonmuodostuksesta alkutuotannosta loppukuluttajille. Olisi hyvä tietää mikä on kunkin tuotteen osalta alkutuotannon osuus.  Tämä  tulisi näkyä osana tuoteselostusta.  Maanviljelijät  ansaitsevat  työtään ja 

  Väestön ikääntyminen, kustannuksen hallinta, digitalisaation   ja tekoälyn hyödyntäminen ovat keskeisiä keskustelun aiheita   hyvinvointialueiden kehittämisessä. Kokosin   aiheeseen tutkimusryhmäni raportteja. Keski-Suomen SOTE kulut vuoteen 2040 mennessä -raportin mukaan   SOTE-kulut nousevat ikärakenteen takia keskimäärin noin 2.4% vuosina 2021-40.  Vuoden 2019 937 milj. euron tasosta ilman inflaatiota vuoteen 2040 mennessä kulut nousevat  1500 milj. euroon eli yli 500 milj e. 2020 luvun alkuun verrattuna. Raportti: Keski-Suomen sosiaali- ja terveysmenojen tulevaisuudennäkymät . Olemme tarkastelleet myös toimenpiteitä SOTE-kulujen kustannusten kasvun hillitsemiseksi. Tuloksen löytyvät raportista   https://www.jyu.fi/it/fi/tutkimus/julkaisut/tekes-raportteja/sosiaali-ja-terveystoiminnan-kustannusten-kasvun-hillitsemisen-arviointiraportti_29-6.pdf   Digitaaliset tekoälytuotetut ja kyberturvalliset  SOTE ICT järjestelmät ovat välttämättömiä  kuten  tutkimusraporteista 1-4

  Suomen modernein sairaala Nova palvelee meitä 275.000 keskisuomalaista. Toimintaa on hankaloittanut  vanhat IT- järjestelmät joita ei ole uusinvestointiin liittyvän monivuotisen valmisteluprosessin aikana päivitetty.  Ilman uuden sukupolven tekoälytuettuja digitaalisia   potilastietojärjestelmiä  ei ole mahdollista toteuttaa uuden SOTE-lain mukaista perusterveydenhoidon,  erikoissairaanhoidon, sosiaalihuollon sekä pelastustoimen  yhdistämistä. Modernit ICT-järjestelmät  mahdollistavat 10.000 ammattilaisen  saumattoman työskentelyn ja nykyistä paremmat palvelut.  Kymmenien  vanhentuneiden  järjestelmien tilapäinen virittely tulee uusinvestointia kalliimmaksi. Sen lisäksi on edessä SOTE -lain mukaisen uuden sukupoven järjestelmien hankita. Asiantuntijoiden mukaan lisäkulut olisivat vähintään 150  miljoonaa euroa. Mielestäni  vuodesta 2018 alkaen valmisteltua neljän maakunnan (KSSHP, ESSOTE, SiunSote, VPHP) yhteistä asiakas- ja potilastietojärjestelmäuudistushanketta  tulee jatk

    Keskisuomalaisen haastattelussa 9.12. 2021 Juha Kinnunen ilmoitti valitettavasta erostaan  sairaanhoitopiirin johtajan tehtävästä. Hyvin huolestuttava viesti  oli maakunnan poliittisten päättäjien muutosvastaisuus. ”Valtaa  saivat kunnallisvaaleissa impivaaraalaiset, kehitysvastaiset voimat” hän toteaa.    Mielestäni Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ja sen johto  on ollut kohtuuttoman ja myös epäasiallisenkritiikin kohteena.  Keski-Suomessa on maamme viidenneksi suurin keskussairaala jossa on myös lääkärikoukutusta. Monien tutkimusten mukaan sen toiminta ollut  yksi maamme kustannustehokkain.  Kulujen nousu  on johtunut parantuneista palveluista ja  Keski-Suomen väestön ikääntymisestä ja sen myötä sairastavuuden lisääntymisestä . Sairaala hoitaa lakisäädösten mukaiset terveydenhoidon tehtävät. Potilaita ei voida jättää  hoitamatta.   Suomen modernein sairaala Nova palvelee meitä 275.000 keskisuomalaista. Jos maakunnassa ei olisi  nykyaikaista sairaalaa erikoisaraahoito  saa

  Digitalisaation ja tekoälyn merkitys eri toimialoilla sekä yritysmaailmassa että julkisella sektorilla koulutuksessa, sosiaalitoimessa ja terveydenhoidossa on nopeassa kasvussa.   Digitalisaation hyödyntäminen on välttämätöntä eri alojen yrityksien kilpailukyvylle ja julkisella sektorilla palvelujen parantamisessa ja toiminnan tehostamisessa.   Huolimatta selkeästä tarpeesta ja lainsäädännön vaatimuksista, kunta- ja maakuntatasolla valmiudet uudistuksiin vaihtelevat suuresti. Tästä on esimerkkinä neljän maakunnan (KSSHP, ESSOTE, SiunSote, VPHP) yhteinen asiakas- ja potilastietojärjestelmäuudistus.   Hanketta on valmisteltu vuodesta 2018 alkaen. Kuten raportista   KSSHPn asiakas- ja potilastietojärjestelmien hankintaprosessi 2018-2021    ( https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/78503 )     ilmenee. Keski-Suomen kunnilla ei ole valmiutta uudistukseen. Kunnat eivät ole hahmottanet kokonaisuutta ja tehdyt johtopäätökset kustannusten merkittävästä kasvusta pohjautuvat ilmeisen vääriin

    Tuore selvityksemme ” Matematiikan, fysiikan ja kemian maisteritutkinnot ja auskultointi 2010-luvulla”   osoittaa, että matemaattisten aineiden opettajiksi valmistuneiden määrä Suomessa on laskenut liki 40 prosenttia 2010 luvulla. Tällä voi olla merkittävä vaikutus Suomen kilpailukykyyn usealla alalla tulevaisuudessa. Matemaattis-luonnontieteellisellä osaamisella on merkittävä rooli ajankohtaisten globaalien haasteiden ratkaisemisessa, joita ovat esimerkiksi ilmastonmuutos, kaupungistuminen, terveys ja hyvinvointi ja resurssiniukkuus   Tällä hetkellä yliopistot eivät pysty tuottamaan riittävästi kotimaista osaamista teknologiateollisuuden tarpeisiin. Suomen teknologiateollisuus tarvitsisi seuraavan kymmenen vuoden sisällä 130 000 uutta osaajaa. Pätevät ja innostavat opettajat ovat tulevaisuuden osaajien tekijöitä.         Suomen korkea matemaattis-luonnontieteellisen osaaminen ja PISA-menestys luonnontieteissä ja matematiikassa on perustunut pitkälti siihen, että oppila