Pekka Neittaanmäen blogit

  Suomi joutuu kohtaamaan globaalin digitaalisen talouden haasteet. Suuret monikansalliset yritykset valtaavat markkinoita paikallisilta toimijoilta ja kokonaisia talouden aloja siirtyy digitaalisena pois Suomesta. Esimerkkejä löytyy muun muassa luovilta aloilta, taksipalveluista, asuntojen käyttämisestä majoitukseen, mainonta-alalta ja e-kaupasta. Globaalit toimijat ovat ottaneet merkittävän osan Suomen markkinoista ja palveluita toteutetaan pilvipalveluina, jotka jäävät verotuksen ulottumattomiin.   Yhteiskunta on muuttumassa palveluyhteiskunnasta itsepalveluyhteiskunnaksi. Tekoäly ja robotit korvaavat ihmistyövoiman. Yhteiskunnan toimeliaisuus lisääntyy. Ongelmana ver

  Traficom julkaisi 12.1.2022 kiinteän laajakaistan saatavuustilastot maakunnittain ja kunnittain. Keski-Suomessa yli 10 Megabitin yhteyden saatavuus on 78%  ja Saarijärvellä 40%. Vastaavasti yli  30, 100 ja 300   Megabitin saatavuus Keski-Suomessa on 65%, 49% ja 36%  ja Saarijärvellä 16%, 1% ja 1%. Naapurimaakunnan Alajärvellä tietoliikenneyhteydet on hoidettu kuntoon. Saavutettavuusprosentit ovat 91%, 63%,61% ja 59%.   Saarijärvellä kehitys tietoliikenneyhteyksien saatavuuden osalta on pysähtynyt  viimeisen kymmenen vuoden aikana. Hyvä  että kuituverkkoasiassa on lähdetty  uudelleen liikkeelle. Kuituverkko  tulee rakentaa koko pitäjän kattavaksi. Jos vain keskustaan rakennetaan hyvät yhteydet, kyläkuntia syrjitään. Noin 400 saarijärveläistä maksoi aikoinaan kuituverkkoyhteyden ennakkotilauksen.    Valtiolta on tulossa  investointeihin tukirahoitusta, jota täydennetään kuntarahoituksella. Olisi hyvä kilpailuttaa koko Saarijärvi yhtenä kokonaisuutena vaikka olisi kyläkuntakoh

  Tällä hetkellä olemme keskellä suurta digitaalisen muutoksen kehitysjaksoa. Digimurros on enemmän kuin kokoelma uusia teknologioita tai   rakenteellisia muutoksia palveluissa ja tuotteissa. Digimurros koskettaa   lähes kaikkia elämän osa-alueita tämän päivän länsimaisessa   kehittyneessä valtiossa. Yhteiskunnan digimurros -kirjassa tarkastellaan digitalisaatiota ja sen merkitystä suomalaisessa yhteiskunnassa. Kirjassa käsitellään digitalisaation olemusta,   kehitystä ja sen aiheuttamaa muutosta yhteiskunnassa, liiketoiminnassa ja työn tekemisessä. Digitalisaatiota on kuvattu eri   kehitystrendien ja tulevaisuusanalyysien pohjalta tavoitteena esittää kansallinen ja EU-näkökulma digitalisaatioon. Kirja   avaa digitalisaation laajempaa yhteiskunnallista vaikutusta. Omat lukunsa saavat syvälliset esitykset digitaalisesta tekoälytuetusta sosiaali- ja terveydenhuollosta sekä digitaalisesta tekoälytuetusta koulutus- ja oppimisjärjestelmästä, kyberturvallisuudesta sekä asiantuntija-artik

  Hyvää vaalipäivää! Kiitos että olette olleet   kiinnostuneita   tutustumaan blogisivuihini. Koska   covid-rajoitteiden takia ei ole voitu järjestää tilaisuuksia   joissa olisin voinut esitellä   tavoitteitani,   päätin vuodenvaihteessa aloittaa kirjoittamaan omalla   blogi-sivullani. Kirjoituksissani   olen esitellyt omaa taustaani ja tavoitteitani   KSn hyvinvointialeen kehittämisessä.   Lisäksi olen esitellyt   tutkimustyhmäni   SOTE-aiheeseen   tai muihin ajankohtaisiin aiheisiin liittyviä tuloksia. Pidän tärkeänä  että  aluevaaleissa on ehdolla  tutkimustaustaisia eri alojen ja eritysesti SOTE-alan, taloushallinnon, johtamisen  ja  IT-alan sekä digitalisaation ja  tekoälyn  mahdollisuudet tuntevia henkilöitä.   A. Tavoitteeni          1) Sote-palvelut  Koko maakuntaan tasaveroiset palvelut, toimivat lähi- ja omaishoitopalvelut, perhelääkärijärjestelmä perusterveydenhoitoon, syrjäytymisen ja mielenterveysongelmien varhaisen vaiheen puuttuminen, lapset, nuoret ja perh

  Suomessa on tällä hetkellä noin 135 000 rekisteröityä yhdistystä. Näistä noin 10 % on sosiaali- ja terveysalan järjestöjä. Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaan osallistuu jopa yli 720 000 täysi-ikäistä suomalaista. Säännöllisesti osallistuvia heistä on yli 460 000 henkilöä. Kansalaisjärjestöillä on tärkeä rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Järjestöt työskentelevät lähellä kansalaisten arkea. Niissä ihmisillä on mahdollisuus osallistua yhteiskunnan toimintaan ja erilaisiin harrastuksiin. Toiminnan vuorovaikutuksellisuuden ja yhteisöllisyyden kautta syntyy sosiaalista pääomaa. Järjestötoiminta antaa yhteiskunnallisia vaikuttamismahdollisuuksia myös niille kansalaisille, joiden ääni tulee muutoin heikosti kuulluksi. Järjestöt ovat hyvinvointialueelle tärkeä kumppani julkisten palveluiden tuotannossa.  Julkinen ja yksityinen sektori sekä järjestöt voivat toimia yhteistyössä erilaisten sosiaali- ja terveysalan ongelmien ratkaisemiseksi. Kiitos järjestöjen 22.1.202

  Pidän tärkeänä  että  aluevaaleissa on ehdolla  tutkimustaustaisia eri alojen ja eritysesti SOTE-alan, taloushallinnon, johtamisen  ja  IT-alan sekä digitalisaation ja  tekoälyn  mahdollisuudet tuntevia henkilöitä.   A. Tavoitteeni         1) Sote-palvelut  Koko maakuntaan tasaveroiset palvelut, toimivat lähi- ja omaishoitopalvelut, perhelääkärijärjestelmä perusterveydenhoitoon, syrjäytymisen ja mielenterveysongelmien varhaisen vaiheen puuttuminen, lapset, nuoret ja perheet,  ikääntyneiden kotihoitoa kehitettävä, perusterveydenhoidon ja  sosiaalitoimen kiinteä yhteistyö,  ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon lisää panostuksia, kuntoutus, hyvinvointisuunnitelmat kaikille, eri kielisten kansaisten palvelut. 2)  Teknologiset tavoitteet  Uusi  potilastietojärjestelmä, etäterveydenhoito, digitaaliset vastaanotot, tekoälytuettuja itsepalvelut,   palvelu-  ja ohjelmistorobotit osaksi toimintaa.  3)  Kumppanuudet Järjestöt ja pk-yritykset osaksi hyvinvointialueen toimintaa, yht

  Julkisilla hankinnoilla tarkoitetaan sellaisia tavara-, palvelu- ja rakennusurakkahankintoja, joita valtio, kunnat ja kuntayhtymät sekä muut julkisen sektorin hankintayksiköt tekevät julkisilla varoilla oman organisaationsa ulkopuolelta. Julkisten hankintojen kokonaisvolyymi Suomessa on arviolta 35 miljardia euroa vuodessa, mikä lähentelee viidennestä BKT:sta. Hankintajuristeille   riittää töitä.   Hyvinvointialueella   tulee olla riittävästi juridista osaamista   asioiden hoitamiseen. Hyvinvointialueella tulee varmistaa vanhojen sopimusten joustava jatkuminen, kuntien ja hyvinvointialueen yhteistyö sekä   maakunnan pk-yritysten mahdollisuudet   pärjätä kilpailussa. Esimerkkinä   ruoka, siivous, kiinteistö,   kuljetus sekä   hoiva ja sosiaalitoimen palvelut.   Tavoitteena tulee että hyvinvointialueella   tarjotaan kotimaista ruokaa. Kauhuskenaarion on että kansalliset ja   myöhemmin kansanväliset jätit ottavat vaihe vaiheesta koko   ulkoistetun palvelutoiminnan   haltuunsa. V

  Keski-Suomi  on varsin köyhä  maakunta. Vuoden 2018  ansioverotietojen mukaan keskisuomalaiset  20-39  vuotiaat maksoivat  veroja 5700 euroa ja  40-60 vuotiaat  10.800 euroa. Uusimaalla vastaavat luvut olivat  7300   ja  15.700  euroa.  Keski-Suomi  oli 20-39  vuotiaissa  19  maakunnan joukossa sijalla 18  ja  40-59 sijalla 8.   Pohjoisessa  ja eteläisessä Keski-Suomessa  verokertymät  ovat  maakunnan keskiarvoa huimattavasti alhaisemmat.  Maakunnan työttömyysaste oli marraskuussa 2021 maakunnista toiseksi korkein 11.4%. Vain Pohjois-Karjalan työttömyysaste  12.7%  oli vielä korkeampi. Keski-Suomen työllisyysaste   oli vuonna   2020   oli   vain   68%.   Tavoitteeksi tulisi ottaa   työllisyysasteen nostaminen   neljällä prosenttiyksiköllä   ja työttömyysasteen puolittaminen viidessä vuodessa.   Tämä   lisäisi merkittävästi maakunnan verotuloja ja   pienentäisi hyvinvointialueen kuluja. Kun kuntien tehtävistä SOTE-asiat siirtyvät   hyvinvointialueelle   ne voivat panostaa yritysto

  Eri oppilaitosten tulisi  huolehtia oppilaittensa työharjoittelusta, urasuunnittelusta  ja  työn saannista nykyistä huomattavasti systemaattisemmin. Tavoite pitäisi olla  että jokaisen  oppilaan  opintoihin sisältyisi  työharjoittelu ja  oppilaitos auttaisi ensimmäisen työpaikan saannissa. Yksi oppilaitoksen  hyvyysmittari  olisi työllistyminen. Jyväskylän yliopistossa on 14.000, ammattikorkeakoulussa 8.500  ja toisen asteen oppilaitos Gradiassa 21.000 opiskelijaa eli yhteensä 43.500 opiskelijaa.  Opiskelijat  tulevat Keski-Suomeen eri puolelta Suomea ja myös ulkomailta. Jyväkylä on yksi maamme suosituimmista opiskelukaupungeista. Tämä  osaamispotentiaali on valtava voimavara Keski-Suomen yrityksille, julkiselle setorille. Monipuolinen osaamispotentiaali luo erinomaisen pohjan myös Keski-Suomen hyvinvointialueen kehittämiselle.  Tietääkseni muissa maakunnissa   näin korkeata  opiskelijamäärää suhteutettuna yli 16 vuotiaisiin ei ole muualla Suomessa ole. Suomessa on kasvav

Mielipide: KSML  20.1. 2022  Juha Kinnusen ero sairaanhoitopiirin johdosta valitettava asia   Pekka Neittaanmäki Mielestäni Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ja sen johtaja, terveyshallintotieteiden professorin tehtävästä Kuopion yliopistosta tehtävään 2013 tullut Juha Kinnunen ovat olleet kohtuuttoman ja myös epäasiallisen kritiikin kohteena. Keski-Suomessa on maamme viidenneksi suurin keskussairaala, jossa on myös lääkärikoulutusta. Monien tutkimusten mukaan sen toiminta on yksi maamme kustannustehokkaimmista. Lääkärikoulutuksen lisäksi on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun kanssa sairaanhoitajakoulutusta. Monipuolinen koulutus Keski-Suomessa on erittäin tärkeää pätevien lääkäreiden ja sairaanhoitajien saatavuuden kannalta. Tämä on ollut professori Juha Kinnusen tavoite ja se on toteutunut. UUSI SAIRAALA  rakennettiin juuri oikeaan aikaan ja viime tipassa. Valtio laittoi sairaalainvestoinnit jäihin ja Keski-Suomen investointi olisi saattanut joutua pitkän jonon häntäpäähän. Tämä olisi merki

Keski-Suomessa käynnistettiin 2017    Meijän polku.  Meijän polku – liiku ja huilaa Keski-Suomessa (2017-2047) on 30 vuoden aikajänteeseen tähtäävä kansanterveyden ja hyvinvoinnin edistämisliike. Meijän polulla keskisuomalaisten hyvinvoinnin edistämiseen keskitytään neljän teeman, eli  liikunnan, levon, luonnon  ja  yhteisöllisyyden  kautta. Meijän polun tavoitteena on terveempi ja hyvinvoiva Keski-Suomen väestö. Lisätietoja    www.meijanpolku.fi Hyvinvointia elämäntavoilla on Meijän polun sivuilla käytettävissä ilmaisia ohjelmia tukemaan siirtymistä terveellisempiin elämäntapoihin. Osakokonaisuudet ovat: liikunta, rentoutuminen, uni, ravitsemus, painonhallinta, tupakka, alkoholi. :  https://www.meijanpolku.fi/hyvinvointia-elamantavoilla/ KSSHPn asiantutijat ovat olleet laatimassa ohjeita.  Yheistyötahot: Keho, KSSHP, Bipankki,  Likes,  JY, KS Liikunta. Kannatan Suomen Olympiakomitean puheenjohtajan Jan Vapaavuoren ja  Keski-Suomen Liikunta Ryn puheenjohtajanAri Kinnusen  KSMLssa 9.1.2