Keski-Suomen hyvinvointialueen kehittäminen

 

Muistio  5.2. 2022

 

      1) Sote-palvelut 

Koko maakuntaan tasaveroiset palvelut, toimivat lähi- ja omaishoitopalvelut, perhelääkärijärjestelmä perusterveydenhoitoon, syrjäytymisen ja mielenterveysongelmien varhaisen vaiheen puuttuminen, lapset, nuoret ja perheet,  ikääntyneiden kotihoitoa kehitettävä, perusterveydenhoidon ja  sosiaalitoimen kiinteä yhteistyö, ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon lisää panostuksia, kuntoutus, hyvinvointisuunnitelmat kaikille, eri kielisten kansaisten palvelut. Oikeaan lääkitykseen enemmän huomiota.

 

2)  ICT-teknologiat

 Uusi potilastietojärjestelmä, etäterveydenhoito, digitaaliset vastaanotot, tekoälytuettuja itsepalvelut, palvelu- ja ohjelmistorobotit osaksi toimintaa.

 3)  Kumppanuudet

Järjestöt ja pk-yritykset osaksi hyvinvointialueen toimintaa, yhteistyö yksityisen terveyshuollon kanssa, yhteistyö ammatillisen koulutuksen,  Jyväskylän ammattikorkeakoulun, yliopiston, KEHO-verkoston kanssa, pelastustoimen  toimivuus taattava koko maakunnassa, varmistettava kilpailutuksessa paikallisten yritysten mahdollisuudet, yhteisyrityksiä kuntien ja muiden toimijoiden kanssa.  Julkisissa  hankinnoissa huomioitava paikallinen osaaminen ja  tarjonta, yhteistyö muiden maakuntien kanssa  potilastietojärjestelmien hankinnassa

4)   Koulutus ja tutkimus

Sairaanhoitaja-  ja lääkärikoulutusta  lisätään.  Henkilöstön koulutuksessa huomioitava IT-teknologiat.   Tutkimustyötä ja yhteistyötä Jyväskylän yliopiston kanssa lisätään. Varataan budjetista  2  % budjetista henkilöstökoukutukseen tutkimus- ja kehitystoimintaan ja kehittämisohjelmiin esimerkkinä  liikunnan ja  mielen hyvinvoinnin kehittämisohjelmaan.

 5)  Pelastustoimi, ensihoito, turvallisuus

Pelastustoimen  toimivuus taattava koko maakunnassa,  pelastustoimelle riittävä rahoitus, pelastustoimen henkilöistä huolehdittava, kalusto teknologiat pidettävä ajan tasalla, VPK-toimintaa tuettava

Kyber-fyysinen turvallisuus

6)  Johtaminen, hallinto, talous, kiinteistöt

Asiantuntemusta ja kokemusta päätöksentekoon,  yhteistyö,  ei jäykkiä hallintokäytäntöjä,  vastuullinen taloudenpito ja projektihallinta, toimivat palvelut taloudellisesti, kustannusten hillintä.

7) Kiinteistöt

Kiinteistöt tullee pitää hyvässä kunnossa. Uusinvestointeja  tarpeen mukaan esimerkkinä Joutsa, kustannustehokkuutta yläpitoon

 

 

Liite  1  Kooste tutkimusraporteista, kirjoista  ja blogikirjoituksistani

 

Tähän liitteeseen on koottu  ym tavoitteisiin liittyviä blogisivullani julkaistuja kirjoituksiani tai niiden tiivistelmiä.

Sisältö

Osa 1 Ennaltaehkäisevä terveydenhoito  ja  SOTE palvelu

1.1.        Ennaltaehkäisevä  terveydenhoito

1.2 Omalääkäri, perhelääkäri, digivastaanotto

1.3.  Ikääntynyt väestö  ja ikäteknologiat

1.4. Mielenterveys ja tekoälytuettu hoito

OSA  2  Potilastietojärjestelmät, digitalisaatio, tekoäly

 

2.1.  Potilastietojärjestelmät 

2.2.  Yhteiskunnan digimurros

2.3. SOTE-alan digitalisaatio ja tekoäly, palveluprosessit

2.4. Sote-alan kyberturvallisuus

2.5. Logistiikka  ja  palveluprosessit

3. Koulutus ja  tutkimus

3.1. Monipuolinen koulutus  varmistaa työvoiman saannin

3.2 Monitieteinen tutkimus ja kehittämishanke hyvinvointialueen kehittämisen tueksi

 

Osa 4  Kumppanuudet

 4.1. Yhteistyö  järjestöjen kanssa     

 4.2. Luovat alat

 4.3.   Yhteistyö yksityisen sektorin  kanssa

Osa  5   Julkiset hankinnat, talous

5.1. Julkiset hankinnat

5.2. Keski-Suomen verokertymät ja  Sote-kulut  2040

 

Osa 1 Ennaltaehkäisevä terveydenhoito  ja  SOTE palvelu

1.1. Ennaltaehkäisevä  terveydenhoito

Keski-Suomessa käynnistettiin 2017  Meijän polku. Meijän polku – liiku ja huilaa Keski-Suomessa (2017-2047) on 30 vuoden aikajänteeseen tähtäävä kansanterveyden ja hyvinvoinnin edistämisliike. Meijän polulla keskisuomalaisten hyvinvoinnin edistämiseen keskitytään neljän teeman, eli liikunnan, levon, luonnon ja yhteisöllisyyden kautta. Meijän polun tavoitteena on terveempi ja hyvinvoiva Keski-Suomen väestö.

Lisätietoja  www.meijanpolku.fi

Hyvinvointia elämäntavoilla on Meijän polun sivuilla käytettävissä ilmaisia ohjelmia tukemaan siirtymistä terveellisempiin elämäntapoihin. Osakokonaisuudet ovat: liikunta, rentoutuminen, uni, ravitsemus, painonhallinta, tupakka, alkoholi.

https://www.meijanpolku.fi/hyvinvointia-elamantavoilla/

KSSHPn asiantutijat ovat olleet laatimassa ohjeita. 

Yheistyötahot: Keho, KSSHP, Bipankki,  Likes,  JY, KS Liikunta.

Kannatan Suomen Olympiakomitean puheenjohtajan Jan Vapaavuoren ja  Keski-Suomen Liikunta Ryn puheenjohtajanAri Kinnusen  KSMLssa 9.1.2021 tekemää esitystä että hyvinvointialueiden ja järjestöjen välille rakennetaan järjestelmällistä yhteistyötä ja että liikunta eri muodoissaan olisi yksi painipistealue maakunnan strategian mukaisesti.

Avainasemassa kustannusten hillitsemisessä ovat ennaltaehkäisevä terveydenhoito ja kansalaisten kulutuskäyttäytymisen muutos. Pelkästään  seurausten hoitamiseen  rahat eivät riitä.  Nykymenolla  10%  väestöstä aiheuttaa 80% kuluista. Osa tästä liittyy ikääntymiseen  mutta yhä  enemmän elintapasairauksiin. Yksilötason vastuuta terveydentilastaan tulee korostaa ja painopistettä siirrettävä ennaltaehkäisevään terveydenhoitoon.

Suurimmat  Keski-Suomen SOTE-kulut koostuvat mielenterveyteen, tuki- ja liikuntaelinsairauksiin, sydän- ja verisuonisairauksiin, diabetekseen, kroonisiin keuhkosairauksiin ja  syöpäsairauksiin. Suorien kulujen arvioidaan olevan vuosittain noin 470 M€  ja epäsuorien kulujen 775 M€  eli yhteensä  1245 M€,

Eniten kuluja aiheuttavien  kansansairauksien osalta  arvioidut suorat, epäsuorat  ja  kokonaiskustannukset ovat ovat:

 Mielenterveyden häiriöt                 185  M€  + 365 M€    =    550 M€

Tuki- ja  liikuntaelinsairaudet           75 M€   +  125 M€   =    200 M€

Sydän- ja verisuonisairaudet          105 M€     +    70 M€   =    175 M€

Diabetes                                             40 M€    +   130 M€   =   170  M€

Krooniset  keuhkosairaudet                25 M€    +     75 M€   =   100  M€

Syöpäsairaudet                                    40  Me   +      10 M€   =     50  M€

 Luvut laskettu koko väestöä  koskevan arvion pohjalta (KS  5%  väestöstä)

1.2. Omalääkäri, perhelääkäri, digivastaanotto

SOTE- palveluiden kehittämisessä  on omalääkäri-järjestelmä  noussut  kansallisesti ja Keski-Suomessa  esille. Kokeneet lääkärit mm Ilkka Kunnamo Karstulasta, Tapani Kiminkinen  Saarijärveltä ja Mauno Vanhala Jyväskylästä ovat perustellet järjestelmän monia  etuja käytännön tasolla. Kannatan järjestelmää  jatkojalostettuna  hyvinvointialueen tarpeisiin.

SOTE-uudistuksessa  tavoite on terveydenhoidon ja sosiaalitoimen yhdistäminen. Omalääkäri-järjestelmän lisäksi tulisi olla omasosiaalityöntekijä-järjestelmä ja niiden yhdistelmä  omalääkäri-sosiaalityöntekijä.  Samat asiantutkijat palvelisivat perheenjäseniä  ja  tietyn  alueen ihmisiä.  Perhelääkäri-sosiaalityötekijäpari olisi SOTE-uudistuksen tavoitteiden mukainen.

Digiteknologia mahdollistaa terveys- tai sosiaaliapua hakevan omatoimisuuden. Asiakas  kirjautuu  järjestelmään ja vastaa terveystilaansa tai  sosiaalitoimeen liittyviin  kysymyksiin.  Perhelääkäri-sosiaalitoimityöparina  toimii  tekoälyä hyödyntävä  ohjelmistorobotti joka hyödyntää asiakkaan terveystietoja ja sosiaalitietoja  ja tekee  niiden pohjalta päätösesityksen lääkärille  ja sosiaalityöntekijälle. Sosiaalitoimen osalta  ohjelmistorobotit tekevät jo nyt myös päätöksiä.

Jos asiakas antaa luvan terveys- ja sosiaalitiedon yhdistämiseen tekoälyavusteinen potilastietojärjestelmä tuottaa kokonaiskuvan asiakkaan tilanteesta, tekee riskianalyysin ja suositukset. Tästä taustatyöstä on iso apu varsinaiselle päätöksen tekijälle lääkärille tai sosiaalityöntekijälle.

 Puhutaan SOTE- hybridipalvelusta, jossa yhdistetään asiakkaan omatoimisuus, tekoäly ja  asiantuntijan osaaminen.  Rutiinityön tekevät  tekoälyä hyödyntävät ohjelmistorobotit. Asiantuntijat voivat keskittyä heidän erikoisosaamista  vaativiin työvaiheisiin.

 

1.3.  Ikääntynyt väestö  ja ikäteknologiat

Viimeisten vuosikymmenten aikana ikääntyneiden terveyden ja toimintakyvyn kehitys on ollut myönteistä. Eläkeikäisten ruokailutottumukset ovat kehittyneet 2010-luvulla terveellisempään suuntaan ja liikunnan harrastaminen on lisääntynyt sekä naisilla että miehillä. Terveystottumuksissa on silti parannettavaa. Vain noin yhdellä kymmenestä yli 75- vuotiaasta kestävyysliikunnan suositukset täyttyvät, ja noin viisi prosenttia tekee suositusten mukaisesti lihaskuntoharjoittelua vähintään kahdesti viikossa.

Ikääntymisen myötä krooniset sairaudet ja toimintakyvyn ongelmat yleistyvät. Noin kolmasosa 75 vuotta täyttäneistä kokee arkitoiminnoista selviämisessä suuria vaikeuksia. Vuoden 2016 tilastojen mukaan lähes 90 prosenttia 80 vuotta täyttäneistä asuu kuitenkin vielä kotona.

Raportissa

Kaasalainen, K., & Neittaanmäki, P.  Terveys- ja hyvinvointiteknologian sovelluksia ikääntyneiden terveyden edistämisessä ja kustannusvaikuttavien palvelujen kehittämisessä

https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/63977

tarkastellaan ikääntyneen väestön sosiaali- ja terveysmenojen muodostumista ja palvelujen kehittämistä terveys- ja hyvinvointiteknologian avulla. Ennaltaehkäisy on keskeinen mekanismi, jolla voidaan vaikuttaa sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannuskehitykseen. Muutokset toimintakyvyssä saattavat olla ehkäistävissä hyvin pienillä arjen aktiivisuutta lisäävillä toimilla.

Ikääntyessä pitkäaikaissairaudet yleistyvät ja terveyspalvelujen tarve kasvaa, mutta suurimmalla osalla yli 65-vuotiaista toimintakyky on edelleen hyvä. Toimintakyvyn rajoitukset ja ulkopuolisen avun tarve lisääntyvät vasta yli 80-vuotiailla.

Teknologian hyödyntäminen on yksi tapa edistää terveyttä ja hyvinvointia tukevien palvelujen saatavuutta. Ikääntyvälle väestölle tarkoitetusta terveys- ja hyvinvointiteknologiasta käytetään tässä raportissa termiä ikäteknologia.

Esimerkkejä ikäteknologian käyttökohteista ovat liikunta-aktiivisuuden ja kognitiivisen toimintakyvyn edistäminen, vuorovaikutuksen tukeminen sekä turvallisen asumisen ja liikkumisen edistäminen. Teknologialla on lisäarvoa myös omahoidon tukena, hyvän ravitsemustilan ylläpidossa ja lääkehuollossa.

Raporttiin koottujen tutkimusten mukaan kustannussäästöjä ovat tuottaneet esimerkiksi kaatumisten ehkäisy etäohjatun liikuntaharjoittelun avulla, psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen sekä etäkuntoutus ja mobiilipohjaiset liikunta ja ravitsemusohjelmat. Viime vuosina ikäteknologian käyttö on lisääntynyt, mutta monet sovellukset ovat edelleen kokeiluasteella. Uudemman teknologian, kuten palvelurobotiikan ja kotiin asennettavien sensoreiden hyödyntäminen on vielä vähäistä.

Tulevina vuosina ikääntyvä väestö on entistä tottuneempi käyttämään teknologiaa, mikä mahdollistaa sekä nykyisten että uusien teknologioiden laajamittaisemman käytön. Ikäteknologian suunnittelussa tärkeää on kuitenkin ottaa huomioon digitaalisen syrjäytymisen riskit. Erityisesti heikommassa asemassa olevien ikääntyneiden mahdollisuudet käyttää ennaltaehkäiseviä teknologiapalveluita saattavat heikentyä, jos teknologia vaatii käyttäjältä suuria investointeja tai erityisiä taitoja. Helppokäyttöinen ja saavutettava teknologia mahdollistaa myös palvelujen skaalautuvuuden. Ikäteknologian hyödyt tulevat esille, kun se onnistutaan juurruttamaan osaksi laajempia terveyden edistämisen ohjelmaa.

 

1.4. Mielenterveys ja tekoälytuettu hoito

Mielenterveyden ongelmat ovat lisääntyneet 2000-luvulla. Välittömien kustannusten arvioidaan olevan    3.7  Mrd€   ja välillisten kulujen 7.3  Mrd€  eli  yhteensä11.0  Mrd€.  Laskettuna  5%  mukaan Keski-Suomen osuus olisi välittömistä kuluista  olisi  185  Me, välillisistä kuluista 365 Me ja kokonaiskuluista  550  Me.  Hyvinvointialueen budjetti  on n 1000 Me  ja  välittömien kulujen osuus olisi n 18%  budjetista.

Mielenterveysongelmissa tulee  pitää paneutua  juurisyihin, hyödyntää tieteellisen tutkimustyön tuloksia  ja  ottaa digitaalisia tekoälypohjaisia teknologioita  käyttöön.  Keski-Suomessa tuli käynnistää maakunnallinen mielen hyvinvoinnin kehittämisohjelma  osana hyvinvointialueen toimintaa. Jyväskylän yliopistossa  on alan huippuosaamista.

Jyväskylän yliopistossa hyvinvointia ja mielenterveyttä on tutkittu ja tutkitaan monitieteisellä otteella. Aiheeseen liittyvää tutkimusta tehdään muun muassa psykologian, liikunta- ja terveystieteiden sekä kasvatus-, talous- ja humanististen tieteiden aloilla.

Viime vuosina tutkimuksissa on enenevässä määrin arvioitu myös digitaalisen teknologian käyttöä mielenterveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä digitalisen toimintaympäristön vaikutuksia eri-ikäisten suomalaisten terveyskäyttäytymiseen. Tutkimuksissa on selvitetty muun muassa lasten ja nuorten kokemaa kiusaamista ja digitaalisten välineiden käyttöä , internetin käytön negatiivisia vaikutuksia , internetvälitteisiä hyvinvointiohjelmia ja elämäntapamuutosinterventioita  sekä verkkovälitteisten mielenterveyspalvelujen hyväksyttävyyttä.

Seuraavassa yhteenveto tutkimusryhmäni tekemistä  kartoituksista tekoälypohjaista teknologioista.

 Tekoäly, koneoppiminen ja mielenterveys

Koneoppimista ja mielenterveyttä koskevia keskeisiä sovellusalueita olivat diagnosointi, hoitoennusteiden tekeminen ja hoidon tuki, kansanterveyteen liittyvät riskimallit perustuen tyypillisesti epidemiologiseen tai sosiaalisen median dataan, sekä tutkimukseen ja resurssien kohdentamisen liittyvä analytiikka.

Hoidon edistymiseen tai ohjauksen tarpeeseen liittyvät pääasialliset sovellusalueet ovat jakautuneet kolmeen ryhmään:

1) mobiili- ja sensoridataan perustuvat käyttäytymisen muutoksiin liittyvät ennusteet,

2) personoituja ohjeita tai interventioita kohdentavat koneoppimissovellukset ja

3) sosiaalisen median ja verkkoyhteisöjen analysointi.

Yksi koneoppimisen sovellusalue on luonnollisen kielen analyysi. Sen osa-alueena on tunneanalyysi jonka tavoitteena on automaattisesti tunnistaa ja luokitella vapaassa tekstissä esiintyviä tunnepitoisia ilmaisuja . Menetelmää on sovellettu myös terveyden ja hyvinvoinnin aloilla. Tunneanalyysia on käytetty muun muassa masennukseen, itsemurhiin, dementiaan, syömishäiriöihin ja päihderiippuvuuksiin liittyvien kysymysten tutkimisessa. Analysoitavana aineistona on ollut tavallisimmin verkkoalustat, joilla kansalaiset vaihtavat aihepiiriin liittyvää tietoa, jakavat arvioitaan saamastaan palvelusta tai tarjoavat vertaistukea.

Tunneanalyysin avulla satavaa tietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi palvelutarpeiden tunnistamisessa, arvioitaessa palvelujen vaikuttavuutta, saavutettavuutta ja asiakastyytyväisyyttä tai tunnistamaan syitä vaihtoehtoisten hoitojen käytölle. jotka ottavat huomioon tietosuojan ja tietoturvan toteutumisen sekä missä olosuhteissa niitä voidaan käyttää eettisesti kestävällä tavalla esimerkiksi palveluprosessien kehittämisessä tai päätöksenteon tukena.

Lisäksi mainittakoon psykologista tekoälyä hyödyntävä sovellutus, tekoälyn hyödyntämiseen skitsofrenian diagnosoinnissa, tekoälyä hyödyntävä ”sosiaalinen valmentaja” mielialojen analysoinnissa, verkkoterapia sosiaalisen ahdistuneisuushäiriön hoidossa sekä tekoälyä hyödyntävä keskustelurobotti

 

OSA  2  Potilastietojärjestelmät, digitalisaatio, tekoäly, palveluprosessit

 

2.1.  Potilastietojärjestelmät 

 Potilastietojärjestelmät koostuvat  kolmesta osasta:

1. Väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, hoidon koordinointi ja tekoälyavusteiset digitaliset palvelut,

2.    Tekoälyavusteinen asiakas- ja potilastietojärjestelmät,

3.     Laite-ja tietojen yhdistämiskokonaisuuden ja tukipalvelut.

Väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen järjestelmät sisältävät työkalut väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen ja hallintaan auttamalla tunnistamaan muun muassa erilaisia väestötason riskitekijöitä, tunnistamaan hoito- ja palveluvajeita, osallistuttamaan kansalaiset omasta terveydestä ja hyvinvoinnistaan huolehtimiseen sekä tehostamaan hoidon ja palveluiden koordinointia automaattisten työnkulkujen avulla.

Asiakas- ja potilastietojärjestelmä muodostuu sosiaali- ja terveydenhuollon operatiivisen toiminnan kokonaisuudesta, joka pitää sisällään älykkäät toiminnallisuudet ammattilaisten tarpeisiin. Asiakas- ja potilastietojärjestelmä auttaa automatisoimaan erilaisia työnkulkuja ja hoitoprosesseja sekä varmistamaan, että prosesseihin liittyviä resursseja hyödynnetään optimaalisesti niin asiakkaan kuin organisaationkin näkökulmasta.

Järjestelmän päätöksentuen toiminnallisuudet auttavat ammattilaista välttämään virheellisiä toimenpiteitä tai määräyksiä, tunnistamaan riskitilanteita ja se ohjaa käyttäjää seuraamaan suositeltuja hoitokäytäntöjä ja standardoituja hoito- ja palvelusuunnitelmia.

Järjestelmän laite- ja tietojen yhdistämiskokonaisuus mahdollistaa erilaisten lääkinnällisten laitteiden, potilaan etämonitorointiin suunniteltujen laitteiden sekä terveys- ja hyvinvointilaitteiden tuottaman tiedon liittämisen osaksi ratkaisua ja osaksi ammattilaisen työnkulkuja. Laitteiden tuottama tieto on mahdollista tallentaa potilaskertomukseen ja on siten käytettävissä hoito- ja palvelusuunnitelmiin liittyvissä prosesseissa.  Laiteintegraatioalusta sisältää  liitännät  lääkinnällisiin laitteisiin.

 

2.2.Yhteiskunnan digimurros

Tällä hetkellä olemme keskellä suurta digitaalisen muutoksen kehitysjaksoa. Digimurros on enemmän kuin kokoelma uusia teknologioita tai rakenteellisia muutoksia palveluissa ja tuotteissa. Digimurros koskettaa lähes kaikkia elämän osa-alueita tämän päivän länsimaisessa kehittyneessä valtiossa.

Yhteiskunnan digimurros -kirjassa tarkastellaan digitalisaatiota ja sen merkitystä suomalaisessa yhteiskunnassa. Kirjassa käsitellään digitalisaation olemusta, kehitystä ja sen aiheuttamaa muutosta yhteiskunnassa, liiketoiminnassa ja työn tekemisessä. Digitalisaatiota on kuvattu eri kehitystrendien ja tulevaisuusanalyysien pohjalta tavoitteena esittää kansallinen ja EU-näkökulma digitalisaatioon.

Kirja  avaa digitalisaation laajempaa yhteiskunnallista vaikutusta. Omat lukunsa saavat syvälliset esitykset digitaalisesta tekoälytuetusta sosiaali- ja terveydenhuollosta sekä digitaalisesta tekoälytuetusta koulutus- ja oppimisjärjestelmästä, kyberturvallisuudesta sekä asiantuntija-artikkelit lohkoketjuista ja älysopimuksista,  robotiikasta  sekä digitalisaatiosta terveyden edistämisessä.

 

Yhteiskunnan digimurros https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/75328

 

 2.3. SOTE-alan digitalisaatio ja tekoäly

Sote-ala on digitalisaation ja  tekoälyn  hyödyntämisessä muita aloja jäljessä.

SOTE-digitalisaatiolla tarkoitetaan sitä, miten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa käytetään tietojärjestelmiä, informaatio- ja kommunikaatioteknologiaa ja sähköistä tiedonhallintaa. Sähköisten palveluiden käyttö on osa SOTE-digitalisaatiota. Palvelujärjestelmän vaikuttavuutta ja tehokkuutta lisätään sähköisen tiedonhallinnan ratkaisujen avulla.

Sote-ala on digitalisaation ja  tekoälyn  hyödyntämisessä muita aloja jäljessä. Seuraavassa tiivistelmä tekimistämme arvioista.

 SOTE-alan  digitalisaation   keskeiset  IT-teknologiat  ovat: massadata ja tietoaltaat, tekoälysovellutukset, tekoälypohjaiset datankäsittelytekniikat esineiden Internet (IoT) ja sensorinen data, älysopimukset, robotiikka ja autonomiset järjestelmät, tietoturva/ja kyberturvallisuus, digitaaliset palvelualusta, digitalisaatioon liittyvät tietoliikenne tekniikat, kiinteät tietoliikenneyhteydet: kuituverkot, langattomat yhteydet 4G, 5G ja 6G.

Keskeinen digitalisaatiota eteenpäin vievä teknologia on tekoäly. Se pitää sisällään useita sovellutusalueita, jotka ovat: koneoppiminen, luonnollisen kielen ymmärtäminen, puheenymmärrys, päätöksenteon tukijärjestelmät, suunnittelu, aikataulutus ja optimointi sekä robotiikka ja konenäkö ja kuvantunnistus. Viitteet 1 ja 2.

 Raportissa 3 on esitetty analyysi digitalisaation merkittävyydestä eri toimialoilla ja julkisella sektorilla. Taulukossa 1 on arvioitu eri teknologioiden merkitystä vuonna 2021, 2030 ja 2040.

Viitteet:

1. Yhteiskunnan digimurros https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/75328

2. Tekoäly ja terveydenhuolto Suomessa https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/63324

3. Esiselvitys: Keski- Suomen digistrategia https://keskisuomi.fi/wp-content/uploads/sites/3/2021/02/KS-digiselvitys_12_2_2021.pdf

 

2.3. SOTE-ala  ja kyberturvallisuus

SOTE  ICT  järjestelmät ovat maailmalla  ja Suomessa  yksi  kyber-rikollisuuden kohde ja  merkittävä  riskitekijä.

Kirjassa 

Kyberturvallisuus sosiaali- ja terveydenhuollossa 

https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/63325

käsitellään kyberturvallisuutta sosiaali- ja terveydenhuollossa laaja-alaisesti perusteineen ja esimerkkeineen. Lisäksi teoksessa esitellään tekoälypohjaisia ICT-arkkitehtuuriratkaisuja, joilla uhkia voidaan torjua ja keinoja sairaaloiden kyberturvallisuuden edistämiseksi. Kirjassa esitellään myös käyttäjäkokemuksia tekoälypohjaisista hyvinvointilaitteista, käydään läpi lainsäädäntöä, terveystietojen yksityisyyden turvaa, luotettavaa tietojen jakamista sekä kansallista SOTE IT -järjestelmää.

Keski-Suomen nykyiset  useat erilliset ja vanhanaikaiset  SOTE  ICT-järjestelmät ovat iso kyberturvallisuusriski. Järjestelmät tulee  uudistaa  mahdollisimman pian.

2.4. Logistiikka  ja palveluprosessit

Terveydenhuollon tehokkuudessa on keskeistä logististen prosessien onnistuminen. Logistiikan ytimessä on potilaan hoitopolku ja siihen liittyvät toimenpiteet ja niiden oikea-aikainen ajoitus.

Potilaan kotia kotiin palveluketjussa on monta vaihetta: kotoa kuljetus terveysasemalle, pääsy lääkärille, laboratoriokokeet ja kuvaukset, tulosten odottaminen, uusi käynti lääkärille. Sitten tulee siirtyminen terveyskeskuksen vuodeostolle, erikoissairaanhoitoon tai kotiutus. Mahdollisesti edessä erikoissairaanhoidossa toimenpiteet, vuodeostolla tarkkailu ja kotiutus oman terveyskeskuksen kautta.

Kotoa kotiin palveluketjussa voi olla kymmeniä välivaiheita.  Eri palveluiden odottelua ja päätösten odottelua, lääkärille, kokeisiin pääsy, tulosten analysointi, vuodeosastolta vuodepaikan saanti jne. Nämä venyttävät pahimmillaan prosessia ja aiheuttavat merkittävää viivettä palveluprosessissa.

Kiireellisessä tapauksessa palvelun oikea-aikainen saaminen voi ratkaista selviytymisen.

Sairaalan sisäinen logistiikka on hyvin monilutkainen koska siihen liittyy paljon satunnaisuutta. Sairaustapaukset, onnettomuus, toimen vaatima lisäaika, häiriöt IT-järjestelmissä, laitteiden särkyminen, jonkin toimituksen viivästyminen  jne  sotkevat  työprosesseja.

Myös tietokatkokset voivat tuottaa ongelmia.

Olen tehnyt  yhteistyötä KSHHPn kanssa yli 25 vuotta.  Olemme havainnoineet palveluprosesseja ja  tehneet simulointimalleja mitatun datan tai järjestelmästä saadun datan pohjalta.  Simulointimallin avulla olemme pystyneet osoittamaan uusia toimintatapoja. Tuloksia on viety myös käytäntöön muu päivystyspoliklinikka NOVAa suunniteltaessa.

 Olemme myös optimoineet kotihoidon ja kotiin tuotavan ruuan jakelun logistiikkaa. Mallittamisella, simuloinnilla ja optimoinnilla voidaan tehostaa terveydenhoidon sekä kotihoidon palveluprosesseja.

 

 

 

 

 

Osa  3  Koulutus  ja  tutkimus

3.1  Monipuolinen koulutus varmistaa työvoiman saannin

Keski-Suomessa on monipuolista koulutus- ja tutkimusosaamista. Yliopistossa on 14.000, ammattikorkeakoulussa 8.500  ja  Gradiassa 21.000 opiskelijaa eli yhteensä 43.500 opiskelijaa. Henkilökuntaa ko yksiköissä on n 4500. 

Tutkimus ja koulutusyhteisössä  työskentelee ja opiskelee noin 48.000  henkilöä. Tämä on  lähes 19%  Keski-Suomen yli 16 vuotiaasta  väestöstä.  Tutkijat ja opiskelijat tulevat Keski-Suomeen eri puolelta Suomea ja myös ulkomailta. Tämä on hyvin merkittävä osaamispotentiaali.

Jyväskylän yliopiston hyvinvointialaan liittyvästä koulutuksesta mainittakoon liikuntatieteiden koulutusalat: gerontologia, kansanterveys, fysioterapia, liikuntalääketiede,  terveyskasvatus. liikuntapedagogiikka, liikuntapsykologia, liikunnan yhteiskuntatieteet ja erityisliikunta.

Psykologien  koulutuksen lisäksi mainittakoon psykologian laitoksen tutkimuksen painopistealat elinkaaren psykologia, kehityspsykologia ja  psykoterapia.

Kokonaisuutta täydentää  sosiologian, yhteiskuntatieteiden,  viestinnän, kasvatustieteiden, kauppatieteiden, tietotekniikan, humanististen tieteiden ja luonnontieteiden eri alojen monipuolinen koulutus- ja tutkimustoiminta.

Itä-Suomen yliopisto antaa yhdessä sairaala Novan kanssa  lääkärikoulutusta monella erikoisalalla. Professoreita  on kirurgiassa, sisä- ja reumataudeissa, psykiatriassa ja yleislääketieteessä.  Lisäksi on yhteisprofessuurit Jyväskylän yliopiston kanssa kliinisessä fysioterapiassa, terveyden edistämisessä ja geriatrisessa kuntoutuksessa.  Usealla  erikoistumisalalla on lisäksi dosentteja. Lääkärikoulutuksen lisäksi  Jyväskylän ammattikorkeakoulussa on mm sairaanhoitajakoulutusta.  Monipuolinen koulutus Keski-Suomessa on erittäin tärkeää  työvoiman saatavuuden kannalta

 

3.2 Monitieteinen tutkimus ja kehittämishanke hyvinvointialueen kehittämisen tueksi

Kokemukset monitieteisistä hankkeista on ovat olleet eriomaiset. Vaikuttavuus on ollut aivan eri luokkaa kuin kymmenissä sirpalemaisissa pikkuhankkeissa yhteensä.  Jyväskylän yliopiston koulutus- ja tutkimustoiminta on uudistunut, Jyväskylän yritystoiminta on uudistunut. Esimerkkinä ICT-alalle syntyneet 3000-4000 uutta työpaikkaa viimeisen 20-vuoden aikana.

Olemme käyneet mm Keski-Suomen hyvinvoinnin osaamiskeskittymän KEHO-verkostossa keskustelua monitieteisen tutkimus- ja kehityshankkeen  käynnistämisestä tukemaan Keski-Suomen hyvinvointialueen toimintaa.

Tavoite on tuoda tiedeyhteisön osaamisen osaksi Keski-Suomen hyvinvointialueen kehittämistä ja  tutkia tehtyjen toimenpiteiden vaikuttavuutta. Lisäksi tavoite on tutkia uusia toimintatapoja, hoitokäytäntöjä ja  digitaalisten teknologioiden sekä tekoälyteknologian systemaattista hyödyntämistä SOTE-alalla.

Miksi juuri Keski-Suomessa? Keski-Suomi  on  Suomi pienoiskoossa, 5% Suomen väestöstä. Keski-Suomeen on  vuosisatojen aikana muuttanut asukkaita eri puolelta Suomea.  Olemme tilastollisesti edustava otos Suomen väestöstä.

Tutkimushanke on kansallisesti  ja kansainväliesti  kiinnostava. Rahoituksesta kolmasosa tulisi hyvinvointialeen budjetista ja loput  eri ministeriöiltä ja  Euroopan Unionin tutkimusrahoituksesta,

 

Osa 4  Kumppanuudet

 4.1. Yhteistyö  järjestöjen kanssa

 Suomessa on tällä hetkellä noin 135 000 rekisteröityä yhdistystä. Näistä noin 10 % on sosiaali- ja terveysalan järjestöjä. Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaan osallistuu jopa yli 720 000 täysi-ikäistä suomalaista. Säännöllisesti osallistuvia heistä on yli 460 000 henkilöä.

Kansalaisjärjestöillä on tärkeä rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Järjestöt työskentelevät lähellä kansalaisten arkea. Niissä ihmisillä on mahdollisuus osallistua yhteiskunnan toimintaan ja erilaisiin harrastuksiin. Toiminnan vuorovaikutuksellisuuden ja yhteisöllisyyden kautta syntyy sosiaalista pääomaa. Järjestötoiminta antaa yhteiskunnallisia vaikuttamismahdollisuuksia myös niille kansalaisille, joiden ääni tulee muutoin heikosti kuulluksi.

Järjestöt ovat hyvinvointialueelle tärkeä kumppani julkisten palveluiden tuotannossa.  Julkinen ja yksityinen sektori sekä järjestöt voivat toimia yhteistyössä erilaisten sosiaali- ja terveysalan ongelmien ratkaisemiseksi.

Kannatan mielipidekirjoituksessa esitettyä seitsemän kohdan ohjelmaa: kumppanuus, vertaistoiminta, luodaan rakenteet joissa toimijoiden vuorovaikutus on säännöllistä ja luontevaa, turvataan järjestöjen toimintaedellytykset, järjestöjen kokemusta hyödynnetään palvelujen kehittämisessä, panostetaan osallisuuteen ja luodaan sille selkeät toimintamallit, SOTE-keskukset informoivat järjestöjen tarjoamasta toiminnasta ja tuesta.

Kirjoituksessa todetaan että Keski-Suomi on rikas järjestöjen ja yhdistysten verkosto. Sosiaali- ja terveysjärjestöjä on yli 400. Näistä 60 on potilas- ja kansanterveysjärjestöjä. Niissä on yli 20.000 jäsentä ja yli 1000 vapaaehtoista ja ne tavoittavat vuosittain Keski-Suomessa yli  65.000 ihmistä.

Järjestöt ovat hyvin merkittävä voimavara. Esitin joulukuun alun tilaisuudessa että järjestöjen pitkäjänteinen perusrahoitus tulee turvata kohdentamalla 1-2%  hyvinvointialueen budjetista järjestöille. Tätä täydentäisi muut  kuten veikkausvoittovarat ym.

 

4.2  Luovat  alat

Luovat alat eli ns. sisällöntuotannon alat ovat  liian vähällä huomiolla Suomessa. Erityisen hankala on tilanne  ollut viimeisen kahden vuoden aikana. Luovat  alan ovat tärkeä osa henkisen pääoman kasvattamista, hyvinvointia  ja  kansallista kulttuuria.

 Luovien  alojen kehittäminen on investointia tulevaisuuteen, jolla voidaan vauhdittaa arviolta 15.000 uuden työpaikan syntymistä Suomeen.  Verotuloja sen on arvioitu lisäävän 300 miljoonalla eurolla.  Olemme  Suomessa hyödyntäneet luovien alojen potentiaalista vain kuudesosan esimerkiksi Ruotsiin verrattuna.

Uuden jakelun formaatit liittyvät nettijakelun läpimurtoon. Esimerkiksi vuonna 2007 noin 10 % musiikkiäänitteistä myytiin suoratoistona tai latauksina  ja noin 90 % fyysisinä tallenteina. Vuonna 2020 n, 90 %  äänitemyynnistä on nettijakelua, jonka taloudellinen hyöty valuu suurimmaksi osaksi Suomen ulkopuolelle.

Tarvitaan toimenpiteitä  sellaisen kotimaisen alustan luomiseksi, jolla voidaan tavoittaa  nyt huonosti palvellut kuluttajaryhmät  (mm lapset, seniorit). Kun tämä alusta olisi kotimaisessa omistuksessa, koko jalostusarvo jäisi Suomeen. Samalla myös sisällön suomalaisuudesta voitaisiin huolehtia nykyistä paremmin.

Luovan alan kotimaisuusasteen nousu uudistaisi ja monipuolistaisi tarjontaa. Kotimainen alusta voisi palvella monipuolisesti  eri luovia aloja: ohjelmistotuotantoa, peliteollisuutta, animaatiotuotantoa, musiikkia, kirjallisuutta, kustannustoimintaa, elokuva-alaa  ja  hyvinvointialueiden viestintää.

4.3  Yhteistyö  yksityisen sektorin kanssa

Yhteistyö  yksityisen sektorin kanssa  on keskeinen osa myös KSn HVAn toimintaa.

 

 

Osa  5   Julkiset hankinnat, talous

5.1. Julkiset hankinnat

Julkisilla hankinnoilla tarkoitetaan sellaisia tavara-, palvelu- ja rakennusurakkahankintoja, joita valtio, kunnat ja kuntayhtymät sekä muut julkisen sektorin hankintayksiköt tekevät julkisilla varoilla oman organisaationsa ulkopuolelta. Julkisten hankintojen kokonaisvolyymi Suomessa on arviolta 35 miljardia euroa vuodessa, mikä lähentelee viidennestä BKT:sta.

Hankintajuristeille  riittää töitä.  Hyvinvointialueella  tulee olla riittävästi juridista osaamista  asioiden hoitamiseen.

Hyvinvointialueella tulee varmistaa vanhojen sopimusten joustava jatkuminen, kuntien ja hyvinvointialueen yhteistyö sekä  maakunnan pk-yritysten mahdollisuudet  pärjätä kilpailussa. Esimerkkinä  ruoka, siivous, kiinteistö,  kuljetus sekä  hoiva ja sosiaalitoimen palvelut.  Tavoitteena tulee että hyvinvointialueella  tarjotaan kotimaista ruokaa.

Kauhuskenaarion on että kansalliset ja  myöhemmin kansanväliset jätit ottavat vaihe vaiheesta koko  ulkoistetun palvelutoiminnan  haltuunsa. Varottavia  esimerkkejä  on jo  mm vanhustenhoidossa ja mielenterveyspalveluissa.

En osaa juridiikkaa ja ehkä siksi olen huolestunut kuvaamistani riskeistä. 

 

Osa  5   Julkiset hankinnat, talous

5.1. Julkiset hankinnat

Keski-Suomi  on varsin köyhä  maakunta. Vuoden 2018  ansioverotietojen mukaan keskisuomalaiset  20-39  vuotiaat maksoivat  veroja 5700 euroa ja  40-60 vuotiaat  10.800 euroa. Uusimaalla vastaavat luvut olivat  7300   ja  15.700  euroa.  Keski-Suomi  oli 20-39  vuotiaissa  19  maakunnan joukossa sijalla 18  ja  40-59 sijalla 8.   Pohjoisessa  ja eteläisessä Keski-Suomessa  verokertymät  ovat  maakunnan keskiarvoa huimattavasti alhaisemmat.  Maakunnan työttömyysaste oli marraskuussa 2021 maakunnista toiseksi korkein 11.4%. Vain Pohjois-Karjalan työttömyysaste  12.7%  oli vielä korkeampi.

Ilman hyvinvointialueuudistusta  osassa maakunnat kuntia  rahat olivat jo loppumassa. Osana uudistusta  valtion tasaa rahoitusta viiden vuoden aikana. Mitä Keski-Suomessa tapahtuu vuosikymmenen loppupuolella  jos   tasausjärjestelmä  ei jatku?   Keski-Suomessa  SOTE-kulut tulevat nousemaan nykyisestä  n 1  miljardin euron tasosta  50%  eli 1.5  miljardiin euroon vuoteen 2040  mennessä kuten Kimmo  Niinimäen raportista ilmenee.

Kimmo  Niinimäen kolmiosasessa  raportissa  Keski-Suomen sosiaali- ja  terveysmenojen tulevaisuuden näkymät  (https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/77675) arvioidaan Keski-Suomen väestörakenteen, sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannusten ja palvelutarpeiden sekä sairauskohtaisten hoitotarpeiden projektioita vuosille 2020—2040. Arviot kustannuksista sekä palvelu- ja hoitotarpeista perustuvat sukupuoli- ja ikäryhmäkohtaisiin tietoihin sosiaali- ja terveyspalveluiden käytöstä.

Raportin mukaan Keski-Suomen väestö ikääntyy ja vähenee seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana. 2020-luvulla ikääntyminen näkyy yli 65-vuotiaiden ja varsinkin 75—84-vuotiaiden osuuksien kasvuna, 2030-luvulla puolestaan eritoten yli 85-vuotiaissa. Maakunnan sisäiset erot kärjistyvät, kun väestö ikääntyy ja vähenee nopeimmin alueilla, joissa väestö on jo nyt vanhinta. Haastavimmat näkymät ovat Pohjoisten terveyskeskusten alueella ja Jämsässä, kun taas Jyväskylän yhteistoimialueen ja Muuramen alueella väestörakenne pysyy julkisten palveluiden rahoittamisen näkökulmasta kohtuullisen suotuisana.

Toimintansa aloittava Keski-Suomen hyvinvointialue saa raportin mukaan huolehdittavakseen ainakin seuraavat kaksikymmentä vuotta kasvavat sosiaali- ja terveyspalvelutarpeet ja -kustannukset. Väestön ikääntyminen lisää erityisesti sosiaalipalveluiden tarvetta. Kuntapohjaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelutarpeen odotetaan kasvavan keskimäärin 1,7 % ja kustannusten 2,4  % vuodessa koko maakunnan alueella vuosina 2020—2040. Pelkästään terveyspalveluissa vastaavat luvut ovat jonkin verran pienempiä: 0,4 % ja 1,7 %.  Palvelutarpeen kasvu kuitenkin hidastuu 2030-luvun jälkimmäisellä puoliskolla, mikä vähentää myös kustannuspaineiden kasvua. Arvioiden perusteella kehitys Keski-Suomessa tulee olemaan hyvin samankaltaista kuin koko Suomessa.

Väestörakenteen muutokset ja alueelliset erot luovat haasteita tulevalle Keski-Suomen hyvinvointialueelle. Kustannuskehitystä voidaan pyrkiä myös hillitsemään tuottavuutta parantamalla. Lisäksi voidaan tavoitella palvelu- ja hoitotarpeiden vähentämistä edistämällä väestön terveyttä esimerkiksi tiedottamisella ja interventioilla. Väestön terveyden parantuminen ei ainoastaan vähentäisi yhteiskunnallisia kustannuksia, vaan parantaisi samalla yksilöiden elämänlaatua. Teknologia ja digitalisaatio tarjoavat mahdollisuuksia niin tuottavuuden parantamisen kuin terveyteen vaikuttavien interventioiden saralla  todetaan raportin johtopäätöksissä.

Lisään Kimmo  Niinimäen listaan yritystoiminnan kehittämisen ja sen myötä työllisyysasteen nostamisen eri puolella  maakuntaa.  Maakunnan verotulojen tulisi  kasvaa vuoteen 2040  mennessä 50-60%. Ilman tätä kehitystä hyvinvointialueen kuluihin rahat  eivät riitä.

 

 

 


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Miten Keski-Suomen SOTE-toimintaa tulisi kehittää?

Keski-Suomen väestön ikääntyminen lisää sosiaali- ja terveyspalveluiden tarvetta huomattavasti seuraavina vuosikymmeninä

Suomen matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen on uhattuna opettajapulan vuoksi