Keski-Suomen hyvinvointialueen visio, strategia, tavoitteet, toimenpiteet tavoitteisen saavuttamiseksi, seurantamittarit

 

1.    Keski-Suomen hyvinvointialueen visio

 

Vahva hyvinvointityö luo pohjan elinvoimaiselle maakunnalle ja sen asukkaiden hyvinvoinnin jatkuvalle kehittämiselle. Se lisää myös luottamusta hyvään tulevaisuuteen ja tahtoa toimia sen eteen.

 

2.    Keski-Suomen hyvinvointialueen strategia

Hyvän elämän turvaaminen kansalaisille on demokraattisen yhteiskunnan perustehtävä. Sote-uudistuksessa (Hallituksen esitys 2020) keskeiseksi tavoitteeksi asetettiin hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen ja samanaikaisesti yhdenvertaisten ja laadukkaiden palveluiden turvaaminen sekä kustannusten hillitseminen. Uudistuksen tavoitteena on myös turvata yhteiskuntamme elinvoimaa varmistamalla ammattitaitoisen työvoiman saanti ja vastaamalla yhteiskunnallisten muutosten mukanaan tuomiin haasteisiin, kuten väestön ikääntymiseen ja huoltosuhteen heikkenemiseen, ja hillitä osaltaan julkisen talouden kustannusten kasvua.

Keski-Suomen hyvinvointialueen strategia ja sen toimeenpano-ohjelma tukevat maakunnallista strategiaa ja sen tavoitteita ja niiden toteutumista. Keski-Suomen maakuntastrategiassa elinkeinotoiminnan kehittäminen, koulutus, tutkimus, kehitystoiminta, ympäristö sekä infrastruktuuri sekä asukkaiden hyvä vointi ovat keskeisiä.

Keski-Suomen hyvinvointialueen strategiana on luoda Keski-Suomeen yksilön omaa vastuusta ja mahdollisuutta vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa korostava koko maakuntaa koskeva ajasta ja paikasta riippumaton digitalisaatioita ja tekoälyä hyödyntävä sekä Kelan ja muiden tahojen kansallisiinpalveluihin pohjautuva kustannustehokas SOTEPA-palveluverkosto.

3.    Tavoitteet

Strategian toteuttamiseksi asetamme seuraavat tavoitteet:

1. Keskisuomalaisten hyvinvointi lisääntyy
2. Yksilötason kyky ja vastuu huolehtia omasta hyvinvoinnistaan lisääntyy
3. Palveluprosessit tehostuvat
4. Palvelut parantuvat
5. Kustannustehokkuuden osalta ollaan maan parhaassa neljänneksessä
6. Hyvinvointialueelle luodaan tavoitteiden saavuttamisen kannalta tarkoituksenmukaiset rakenteet
7. TKKI (tutkimus-, koulutus-, kehitys- ja innovaatio)- toimintaan  panostetaan  ja lisätään

pitkäjänteistä yhteistyötä eri toimijoiden (JY, JAMK, UEF, TAUS  ym) kanssa à kumppanuus korkeakoulujen kanssa vahvistu

8. Ensiapu  ja  pelastustoimi maan parhaassa neljänneksessä
9. Kiinteistökulut pienentyvät 10% nykytasosta
10. Yhteistyö oppilaitosten, kolmannen sektorin ja yritysten kanssa lisääntyy ja monipuolistuu

4.    Toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi

 

1. Jokaiselle keskisuomalaiselle tehdään hyvinvointisuunnitelma  ja asetetaan  tavoitteet ja seurantamittarit

2.Palveluprosessien ja itsepalvelun tehostamiseksi otetaan käyttöön uusimpiin ICT-teknologioihin pohjautuvat tekoälytuetut digitaaliset  palvelut, palvelualustat potilastietojärjestelmät sekä Kelan Kanta-palvelut  ja muiden kansallisten toimijoiden palvelut (Duodecim ym)

3. Palveluiden parantamiseksi otetaan käyttöön hyviksi osoittautuneita käytäntöjä (mm omalääkäri ja omahoitaja sekä väestövastuinen tiimi), panostetaan henkilöstön kolutukseen, optimaaliseen töiden järjestelyyn, palvelulogistiikkaan sekä palveluiden optimaaliseen sijoittamiseen palveluiden tasapuolisen saavutettavuuden osalta

4.Hyvinvointialueelle luodaan tavoitteiden saavuttamisen kannalta tarkoituksenmukaiset rakenteet

5.TKKI (tutkimus-, koulutus-, kehitys- ja innovaatio)- toimintaan  panostetaan  ja lisätäänpitkäjänteistä yhteistyötä eri toimijoiden (JY, JAMK, UEF, TAUS  ym) kanssa. Tavoitteena systemaattinen kehittämisohjelma, jossa KS olisi kansallinen pilottimaakunta (Suomi pienoiskoossa)

6. Kiinteistöjen kustannustehokkaaseen hallintaan tehdään kehittämis- ja toteutussuunnitelma

7. Yhteistyötä kolmannen sektorin ja yksityisen sektorin kanssa lisätään

8. Ensiapu ja pelastustoiminta kiinteäksi osaksi kokonaisuutta

9. Potilastietojärjestelmä uudistetaan

10. Täsmäinterventiot Keski-Suomessa eniten kuluja aiheuttavien pulmien ratkaisemiseksi: esim mielenterveys, diabetes, tuki- ja liikuntaelinsairaudet, paljon palveluja näyttävät nuoret ja työikäiset, sekä kaikkia koskevat terveyttä edistävät interventiot.

 

5.    Seurantamittarit

 

Hyvinvointia ja sen lisääntymiseen pyrkivien toimenpiteiden vaikuttavuutta ja kustannustehokuutta mitataan eri mittareilla, jotka määritellään eri asiantuntijoiden kanssa.

Kustannusten osalta tehdään analyysi kustannusten muodostumisesta sekä ennuste vuosiin 2030 ja 2040 mennessä.  Tämän pohjalta tehdään tarkennettu toimintasuunnitelma, jota päivitetään tarpeen mukaan. Tutkimus- ja kehittämiskustannukset huomioidaan investointikustannuksina.