Puheenvuoro KSn HVAn valtuuston kokouksessa 29.3. 2022

 

Puheenvuoro  KSn HVAn valtuuston kokouksessa  29.3. 2022

 

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

 

Ennaltaehkäisevä terveydenhoito on halvinta terveydenhoitoa. Keski-Suomen väestö on 5%  Suomen väestöstä. Olemme  tilastollisesti   Suomi pienoiskoossa.  Se  ryhmämme mainitsema Pohjois-K arjalan  projekti olisi  monitieteinen  seurantatutkimus keskisuomalaisten terveystilasta

ja toteutettujen interventioiden vaikuttavuudesta  2022-2042 ja  toisessa vaiheessa 2042-2060.

 

Hanke kiinnostaisi  kansallisesti ja kansainvälisesti  ja saisimme hankkeelle kasallista ja

EU-rahoitusta.

 

Meillä on hyvät  lähtökohdat tähän koska Jyväskylään on keskitetty maamme liikunta ja terveystieteiden opetus ja  tutkimus  jota on arvioutu  maailman kymmenen pahaan joukkoon ja meillä on kokemusta jopa 40 vuotta kestäneistä seurantatutkimuksista professori Lea Pulkkisen kaksoistutkimuksessa.

 

Kuten muissakin puheenvuoroissa esitettiin tavoitteeksi  tulisi ottaa oma  lääkärikoulutus joka pohjaituisi  nykyiseen UEF yhteistyöhön sekä etenkin yhteistyöhön EUn alueen koulutuspaikkojen kanssa.

 

Nova sairaalasta muodostuisi  yhdessä maakunnan SOTE- keskuksen kanssa uudenlainen yliopistollinen terveydenhoidon koulutuksen kokonaisuus eli Keski-Suomesta tuli Suomen kuudes yliopistosairaalapiiri. Tämä olisi hyvin merkittävä asia.

 

Arvoisa puheenjohtaja, lopuksi totean että modernit  tekoälytuetut digitaaliset järjestelmät  helpottamaan työntekijöiden työtä ja parantamaan palveluja  sekä  lisäämään itsepaleluita

 

Keski-Suomessa tulee siirtyä mahdollisimman nopeasti  valmistelemaan  siirtymistä uusiin koko maakuntaa kattaviin yhtenäisiin digitaalisiin tietoturvallisiin järjestelmiin. Kulut ovat 2 %  mutta investointi vaikuttaa 98%iin  kokonaisuudesta. Tutkimusten mukaan uuden sukupolven tekoälytuetut digitaaliset potilastietojärjestelmät  tehostavat terveydenhoidon eri toimintoja  6-8%  sekä parantavat palveluita merkittävästi.

 

 

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Miten Keski-Suomen SOTE-toimintaa tulisi kehittää?

    Olen ehdolla   Keski-Suomen hyvinvointialueen vaaleissa.   Tavoitteeni ovat: koko maakuntaan tasaveroiset palvelut, perhelääkärijärjestelmä  koko  maakuntaan, uudet potilastietojärjestelmät auttamaan 10.000 ammattilaisten työtä ja parantamaan 275.000  keskisuomalaisen palveluita, ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon lisää voimavaroja, etäterveydenhoitoa lisättävä, ikääntyneiden kotihoitoa kehitettävä, pelastustoimen  toimivuus taattava koko maakunnassa, järjestöt osaksi hyvinvointialueen toimintaa, 1-2 %  rahoituksesta kohdennettava  järjestöille.   Mielestäni   hyvinvointialueen valtuustossa   pitää olla poliitikkojen lisäksi myös tiedemaailman edustajia jotka tuntevat SOTE-alan sekä digitalisaation ja   tekoälyn   mahdollisuudet   SOTE-alalla. Olen tehnyt tutkimusyhteistyötä  tutkimusryhmäni kanssa  Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa yli  20  vuotta. Tutkimusalueina mm digitalisaatio,  SOTE- kulujen kustannuskehitys 2021-2040 ja niiden hillitseminen,  SOTE- palvelup
Lue lisää

Keski-Suomen väestön ikääntyminen lisää sosiaali- ja terveyspalveluiden tarvetta huomattavasti seuraavina vuosikymmeninä

  Keski-Suomen väestä ikääntyy seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana, mikä lisää sosiaali- ja terveyspalveluiden tarvetta ja niiden tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia. Ikääntymisen aiheuttaman kustannuspaineiden kasvun odotetaan kuitenkin vähenevän 2030-luvulle tultaessa.   Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnan ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin yhteistyössä tekemässä kolmiosaisessa raportissa arvioidaan ikääntymisen vaikutuksia sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöön Keski-Suomessa seuraavan kahden vuosikymmenen aikana. Aihetta tarkastellaan väestörakenteen muutosten, sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannusten ja tarpeiden sekä eri sairauksien potilasmäärin ja hoitotarpeiden näkökulmasta.   Tilastokeskuksen tekemien väestöennusten perusteella Keski-Suomen väestö ikääntyy seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana: 2020-luvulla kasvaa varsinkin 75—84-vuotiaiden ja 2030-luvulla yli 85-vuotiaiden osuudet väestöstä. Maakunnan sisäiset erot kärjistyvät, kun vä
Lue lisää

Suomen matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen on uhattuna opettajapulan vuoksi

    Tuore selvityksemme ” Matematiikan, fysiikan ja kemian maisteritutkinnot ja auskultointi 2010-luvulla”   osoittaa, että matemaattisten aineiden opettajiksi valmistuneiden määrä Suomessa on laskenut liki 40 prosenttia 2010 luvulla. Tällä voi olla merkittävä vaikutus Suomen kilpailukykyyn usealla alalla tulevaisuudessa. Matemaattis-luonnontieteellisellä osaamisella on merkittävä rooli ajankohtaisten globaalien haasteiden ratkaisemisessa, joita ovat esimerkiksi ilmastonmuutos, kaupungistuminen, terveys ja hyvinvointi ja resurssiniukkuus   Tällä hetkellä yliopistot eivät pysty tuottamaan riittävästi kotimaista osaamista teknologiateollisuuden tarpeisiin. Suomen teknologiateollisuus tarvitsisi seuraavan kymmenen vuoden sisällä 130 000 uutta osaajaa. Pätevät ja innostavat opettajat ovat tulevaisuuden osaajien tekijöitä.         Suomen korkea matemaattis-luonnontieteellisen osaaminen ja PISA-menestys luonnontieteissä ja matematiikassa on perustunut pitkälti siihen, että oppila
Lue lisää