Tutkimusperustaiset interventiot osaksi Keski-Suomen hyvinvointialueen kehitysohjelmaa


 

 Tutkimusperustaiset interventiot osaksi Keski-Suonen hyvinvointialueen kehitysohjelmaa

 

Suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä on laadukas, ja etenkin erikoissairaanhoito toimii tehokkaasti. Kehitettävää on kuitenkin ennaltaehkäisevässä toiminnassa, peruspalveluiden saatavuudessa ja palveluiden alueellisessa eriarvoisuudessa, joka on ollut pitkään yksi suomalaisen palvelujärjestelmän kipukohdista Sairauksien ennaltaehkäisyä ja peruspalveluja kehittämällä on mahdollista vastata kahteen uudistustavoitteeseen, eli vähentää terveyden eriarvoisuutta ja hillitä sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) kustannusten kasvua.

Sote-kustannusten kasvua voidaan hillitä kehittämisohjelmalla, jossa hyödynnetään uusinta informaatio- ja tekoälyteknologiaa ja lääketieteellistä tutkimustietoa, kehitetään terveydenhuollon teknologioita ja toimintamalleja, koulutetaan ammattilaisia sekä opastetaan ja kannustetaan kansalaisia huolehtimaan omasta terveydestään. Kaikkia kehittämisohjelman osa-alueita tarvitaan, sillä pitkän aikavälin kustannuskehitykseen voidaan vaikuttaa vain kalliiden palveluiden tarvetta vähentämällä, mikä edellyttää terveyden edistämistä ja ennaltaehkäisyä. Terveyden edistämisen vaikutukset tulevat näkymään laajemmin vasta vuosien kuluttua toimenpiteistä, kun taas palveluprosessien tehostamisella kustannuksiin voidaan vaikuttaa nopeammin.

Sote-kustannusten kasvuun vaikuttavista tekijöistä merkittävämpiä ovat väestön ikääntyminen, kansansairaudet ja syrjäytyminen. Ikääntymiseen liittyvät sosiaaliturvan menot olivat vuonna 2017 28,8 miljardia euroa ja sote-palveluiden käyttöön liittyvät menot lähes neljä miljardia euroa  Myös kansansairauksien kustannukset yhteiskunnalle ovat vuosittain kymmeniä miljardeja euroja Kuva  1

 

Merkittävimpiä riskitekijöitä kansansairauksille, kuten diabetekselle ja sydän- ja verisuonitaudeille, ovat tupakointi, epäterveellinen ravitsemus, vyötärölihavuus, korkea verenpaine, liian vähäinen liikunta ja runsas alkoholinkäyttö. Näiden riskitekijöiden arvioidaan aiheuttavan yli puolet kansansairauksiin liittyvistä ennenaikaisista kuolemista.

Ikääntymisen ja kansansairauksien lisäksi myös syrjäytymisen hinta on korkea .Syrjäytymistä voidaan ennaltaehkäistä koulutuksella, osallisuutta ja työllistymistä edistävillä palveluilla sekä mielenterveyspalveluiden saatavuutta parantamalla. Ennaltaehkäisy edellyttää, että palveluiden tarve tunnistetaan ajoissa ja tuen tarjoamiselle on riittävät resurssit. Erityisesti ikääntyneiden palveluissa ja mielenterveystyössä lisäresurssien tarve on ilmeinen. Mielenterveyden häiriöiden yhteiskunnalliset kustannukset ovat kasvaneet ja uusimman OECD:n arvion mukaan jopa 11 miljardia euroa. Ikääntyneiden palveluissa myös hoitohenkilöstöä on yhä vähemmän suhteessa palvelua tarvitsevien määrään.


Tässä  raportissa tarkastelemme informaatioteknologian ja tekoälyn käyttöä terveyden edistämisessä ja sairauksien ennaltaehkäisyssä. Esitetyt havainnot perustuvat Jyväskylän yliopistossa vuosina 2016-2019 toteutetun ”Tekoäly suomalaisessa terveydenhuollossa” hankkeen tuloksiin   Viitteet  1-3.

 

Länsimaisissa yhteiskunnissa ihmisten terveydentilaa määrittävät suurelta osin terveyskäyttäytymiseen liittyvät tekijät. Noin kolmasosa selittyy sosioekonomisilla tekijöillä, terveydenhuollon palveluiden käytöllä ja ympäristötekijöillä. Terveyskäyttäytymiseen vaikuttavat puolestaan yksilön valmiudet, mahdollisuudet ja motivaatio toimia terveyttä edistävällä tavalla. Terveyden määrittäjien moninaisuuden vuoksi myös terveyskäyttäytymiseen vaikuttamista tarvitaan useilla yhteiskunnan sektoreilla. ammattilaisten työn tukena sekä terveyden edistämisen tutkimuksessa ja päätöksenteossa

 Terveyden edistämisessä avaintekijä on edistää yksilön aktiivisuutta ja motivaatiota tehdä terveyttä edistäviä valintoja. Digitaalinen hyvinvointisuunnitelma voi toimia osallistumisen ja aktiivisuuden edistämisessä, ja helpottaa tietojen liikkumista esimerkiksi liikuntaneuvonnassa, johon osallisena on kansalaisen lisäksi liikunta-alan ammattilainen ja mahdollisesti myös terveydenhuollon toimijat, kuten lääkärit, fysioterapeutit ja hoitajat.

 Terveyden edistämisen vaikuttavuusarvioinnin kehittäminen

Terveyden edistämisen ja sairauksien ennaltaehkäisyn hyödyt ovat kiistattomia. Suurempi kysymys on se, miten valitaan kustannusvaikuttavimmat menetelmät, kun käytössä on rajallisesti resursseja. Ennaltaehkäisevän työn tarve korostuu tulevaisuudessa entisestään, sillä väestön vanheneminen tulee lisäämään hoivapalvelujen kysyntää. Tunnistamalla ajoissa riskissä olevat asiakkaat ja reagoimalla ennakoivasti heidän tarpeisiinsa, on mahdollista vähentää sairastuneiden määrää ja samalla vaikuttaa myös kustannuskehitykseen.

 Osaamisen kehittäminen

Terveyden edistämisen ja ennaltaehkäisyn menetelmät kehittyvät ja toimintaympäristöt muuttuvat.  Sote-uudistus koskee noin 250 000 ammattilaista ja kaikkia kansalaisia. Suomessa on monipuolinen koulutus- ja tutkimusinfrastruktuuri, mikä antaa hyvät edellytykset myös uusien menetelmien ja toimintatapojen käyttöönotolle. Useat esimerkit osoittavat, että tutkimus- ja kehitystoimintaa voidaan hyödyntää vielä paljon nykyistä enemmän vaikuttavuuden arvioinnissa ja päätöksenteon tukena.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen tarvitaan osallisiksi kaikki yhteiskunnan sektorit, mukaan lukien koulutusjärjestelmä, työyhteisöt, kauppa, liikenne- ja infrastruktuuri ja ympäristösuunnittelu sekä viestintä ja media-ala. Esimerkiksi isoilla kauppaketjuilla on kokonaiskuva asiakkaidensa elintavoista. Kertyneen datan perustella kauppaketjut voisivat nykyistä enemmän tukea asiakkaitaan terveellisempiin elämäntapoihin. Myös valtio voi säädellä epäterveellisten elintarvikkeiden myyntiä verotuksella ja asettamalla rajoitteita terveyttä haittaavien elintarvikkeiden saannille. Markkinoiden itsesäätely ja valmistusprosessien kehittäminen on kuitenkin ollut kustannusvaikuttava tapa vähentää esimerkiksi suolan käyttöä elintarvikkeissa, ja näin vähentää terveydelle haitallisten elintarvikkeiden saantia väestötasolla.

Kansalaisten terveys- ja digiosaamista tulisi kehittää palvelujärjestelmän uudistuessa. Erityisesti tarvetta on sähköisten palveluiden tunnettuuden ja saavutettavuuden lisäämisessä sekä käytön opastuksessa.  Kansalaisille voidaan osana kehitysohjelmaa tarjota yhteiset neuvontapalvelut (Esim. SUOMI.fi, virtuaalisairaala). Tähän voidaan liittää yksilöllinen tekoälytuettu päätöksentuki- ja ohjausjärjestelmä. Kansalaisten käyttöön tarvitaan keskeiset julkiset palvelut kokoava alusta, joka tukee osallisuutta, terveyden edistämistä ja palveluiden saavutettavuutta eri ikäryhmissä ja elämänvaiheissa

Jotta digitaaliset palvelut tavoitteiden mukaisesti edistäisivät terveyden tasa-arvoa, tulisi taata myös etäpalvelut mahdollistava tietoliikenneinfrastruktuuri. Osana sote-uudistusta Suomeen tulisi rakentaa kiinteä tietoliikenneverkko vähintään 80 prosentille talouksista. Kiinteät kuituverkkopohjaiset tietoliikenneyhteydet mahdollistavat tehokkaan etädiagnostiikan ja etähoidon. Suomen pitkät etäisyydet puoltavat etähoidon lisäämistä. Toimivat etäpalvelut tuovat myös kustannussäästöjä. Suomessa terveys on epätasaisesti jakautunut sekä alueellisesti ja sosioekonomisten ryhmien välillä. Kehittyvä tiedonhallinta ja tietovarastojen parempi hyödyntäminen esimerkiksi massadatan käsittelytyökalujen avulla, voi auttaa tuomaan näkyväksi myös terveyden epätasaista jakautumista ja eriarvoisuutta terveyspalveluiden käytössä


 Yhteenveto

Yksilöiden terveyskäyttäytymiseen voidaan vaikuttaa terveyden edistämisellä, kuten valistuksen, terveyskasvatuksen- ja valmennuksen keinoin sekä viestinnällä ja sosiaalisella markkinoinnilla. Ilman mahdollistavia rakenteita, yksilön ponnistelut terveytensä edistämiseksi saattavat jäädä tehottomiksi. Toisaalta yksilöllä on vastuu terveydestään, kun voidaan olettaa, että hänellä on riittävät tiedot, taidot ja mahdollisuudet tehdä terveyttä edistäviä valintoja. Kansanterveyden suotuisan kehityksen edistämiseen tarvitaankin yksilötason interventioiden lisäksi yhteisö- ja politiikkatason toimia, kuten ympäristösuunnittelua, poliittisia ohjaustoimia, verotusta-, sääntelyä ja kannustimia sekä toimintasuosituksia ja koulutusta. Terveyden edistämisellä ja sairauksien ennaltaehkäisyllä on mahdollista tuottaa hyvinvointipääomaa ja saavuttaa merkittäviä taloudellisia säästöjä, mutta tähän tarvitaan painopisteen muutosta, monialaista yhteistyötä sekä uuden teknologian käyttöönottoa.

Terveys- ja hyvinvointidatan hyödyntäminen ja jalostaminen tuo useita etuja. Päätöksenteon tueksi voidaan saada tietoa esimerkiksi siitä

1.       Miten poliittiset ohjaustoimet vaikuttavat terveydentilan kehitykseen (sääntely, rajoitukset jne..)?

2.       Millaisia ovat alueelliset erot hyvinvoinnissa, palvelujärjestelmässä, hoitokäytännöissä ja sairastavuudessa?

3.       Miten terveyden edistämisen interventiot vaikuttavat terveystuloksiin ja sote-kustannuksiin?

4.       Miten tulisi kohdentaa resursointia?

Tekoälymenetelmillä on terveyttä edistävän päätöksenteon tukena suuri hyötypotentiaali, vaikka tekoälyn kehittäminen ja soveltaminen ei ole ongelmatonta. Tekoälymallien sovellusarvo rajoittuu toimintaympäristöön, josta data on kerätty. Esimerkiksi terveyden eriarvoisuuteen liittyvissä kysymyksissä on otettava huomioon, miten edustavia mallit ovat, ja voidaanko olettaa, että suunniteltu interventio toimii toivotusti kohdeväestössä. Terveyskäyttäytymiseen liittyvien interventioiden on katsottu jopa voivan lisätä terveyseroja, jos ne kohdennetaan niin, että hyötyjinä ovat pääasiassa hyvätuloiset ja sosioekonomisesti menestyvät ryhmät . On myös esitetty, että käytettävissä olevan terveysdatan esille tuomat ilmiöt eivät kerro yhtäläisesti heikommassa asemassa olevien ryhmien palvelutarpeista . Kotimaiset tutkimukset osoittavat, että heikommassa sosioekonomisessa asemassa olevat käyttävät vähiten ennalta ehkäiseviä terveyspalveluita. Heikommassa asemassa olevat käyttävät vähemmän myös sähköisiä terveyspalveluja, ja ovat niistä vähemmän kiinnostuneita kuin paremmin toimeentulevat . Datan reiluudesta laaditut linjaukset ovatkin tulleet entistä vahvemmin esille . Tärkeänä osana tekoälypohjaisten järjestelmien ja interventioiden kehitystä on ymmärrys datasta ilmiöstä ja mallien validointi käytännön toimintaympäristöihin.

 

Kirjoitus on tiivistelmä Tiedepolitiikka  2019  julkaisusta artikkelista

Pekka Neittaanmäki, Karoliina Kaasalainen,  Tutkimusperustaiset interventiot osaksi uudistuvaa sosiaali- ja terveydenhuollon kehitysohjelmaa

 

Lisätietoa löytyy  raporteista

 

1. Yhteiskunnan digimurros https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/75328

2. Tekoäly ja terveydenhuolto Suomessa https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/63324

3.Interventiot ja tekoäly terveydenhuollossa https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/63326

4.Suomen terveysdata ja sen hyödyntäminen https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/633

 


     




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Miten Keski-Suomen SOTE-toimintaa tulisi kehittää?

Keski-Suomen väestön ikääntyminen lisää sosiaali- ja terveyspalveluiden tarvetta huomattavasti seuraavina vuosikymmeninä

Suomen matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen on uhattuna opettajapulan vuoksi