Pekka Neittaanmäen blogit

  Suomen yliopistot 2022   Suomessa on vuonna 2022 14   yliopistoa. Tieteenaloittain kattavin yliopisto on Itä-Suomen yliopisto. Opiskelijamäärältään maamme Suomen suurin yliopistoon HY jossa v 2021  tilaston mukaan oli 30 821 opiskelijaa.  Toiseksi suurin on Tampereen yliopisto 21.479 ja kolmanneksi suurin  Aalto yliopisto  18 848 opiskelijalla vuonna 2021. Turun yliopistossa oli v 2021 16920, Itä-Suomen yliopistossa   15 954  , Jyväskylän yliopistossa 14 060, Oulun yliopistossa 13 591opiskelijaa. Seuraavat alle 10 000 opiskelijan yliopistoja v 2021 olivat  Lappeenranta-Lahti yliopisto  6331, Åbo Akademi 5903,Lapin yliopisto 4640, Svenska Handelshögskolan 2615, Taideyliopisto 1968  ja Maanpuolutuskorkeakoulu 1186 opiskelijalla.   Opiskelijoita  oli v 2021 yhteensä 154 316. Heistä n 35.9 %  opiskelee Helsingissä  ja Espoossa, 14.8%  Turussa, 10.3% Kuopiossa ja Joensuussa, 9.1 %  Jyväskylässä ja  8.8%  Oulussa Mainittakoon että  maailmalla on 58  yli  160.000  opiskelijan ylio

    Suomen maatalous  käy selviytymistaistelua. Lähikuukaudet ja vuodet  ratkaisevat Suomen ruokahuollon kotimaisuusasteen.  Maatalouden tuotantokulut ovat nousseet ostorehun ja lannoitteiden osalta  kaksinkertaisiksi  ja energian osalta  jopa kolminkertaisiksi.   Tuottajahintojen korotuksilla on katettu noin 2/3  syntyneistä kuluista. Loppuosasta  on vastannut tuottaja. Talkoisiin tulee osallistua myös jatkotuotantoketju ja  vähittäiskauppa.     Alkutuotannon hinta tulee määritellä kulujen mukaan. Näin toimitaan muillakin tuotannon aloilla. On kohtuutonta  että  maatalous on tässä poikkeus. Suomalaisen maatalouden alas ajaminen ei ole johtaa moniin ennalta arvaamattomiin vaikeuksiin.          Kuluttajat ovat valmiita maksamaan muiden tuotteiden tapaan kustannuksia vastaavan hinnan. Ruuan kuluttajahintojen muodostuminen pitää avata kukuttajille.   Jokaisessa ruokatuotteissa  tulisi olla  esim QR-koodi josta ilmenisi kyseisen tuotteen hinnan  muodostuminen prosenttei

  Suomessa on panostettu tutkijakoulutukseen. Tohtoritutkintoon koulutettavia oli vuonna 2019 yli 17 000 henkilöä ja tohtoreita valmistui vuonna 2018 lähes 1800. Ulkomaalaisia heistä oli 447 eli noin 25 %. Volyymitavoitteet (1500 tohtoria/vuosi) on reippaasti ylitetty mutta työelämään siirtymisessä ei ole onnistuttu. Syitä on monia. Samalla kun tutkijankoulutusta lisättiin, poliitikot alensivat ilmeisesti poliittisten virkanimitysten helpottamiseksi korkeampien virkojen pätevyysvaatimuksia luopumalla tohtoritutkintovaatimuksesta. Julkisiin korkeatasoisiin virkoihin tulisi palauttaa vaatimus tohtoritutkinnosta. Myös kunnallisella tasolla tohtoritutkinnon tulisi olla meriitti eikä haitta. Yritysmaailmassa Suomessa ei tohtorin tutkintoa arvosteta samalla tavalla kuin maailman johtavissa teollisuusmaissa. Yliopistoilla on oma analysoinnin paikka tutkijankoulutuksen sisällöllisessä suuntaamisessa vastaamaan työelämän tulevia tarpeita. Eri innovaatiostrategioissa on puhuttu tutkimustie

  Eri innovaatiostrategioissa on puhuttu tutkimustiedon ja tutkijakoulutuksen saaneiden siirtymisestä yritysmaailmaan.  Työelämään siirtymiseen on kuitenkin kiinnitetty vähän huomiota ja osaamispotentiaalista vain osa hyödynnetään. Yhteiskunnassa ei ole ymmärretty tutkijakoulutuksen merkitystä. Tohtorintutkinnon suorittaneita pidetään valitettavan usein liian teoreettisina ja korkeamman koulutuksen arvoa vähätellään. Vaikka vuosittain investoimme huomattavia summia (150 milj. Euroa) tohtorikoulutukseen, Suomen Akatemia on silti joutunut toteamaan, että tohtorit ovat vain pienessä roolissa yksityissektorin tutkimus- ja kehityshankkeissa. Tohtorien osuus yksityissektorien T&K-hankkeissa on viime vuosina kasvanut, mutta siitä huolimatta vain 6% yksityissektorin tutkimushenkilöstöstä on tohtoreita.  Vastaavasti vain 8% tohtoreista on töissä yksityissektorilla. Tohtoreita on siis tutkimus- ja kehitystöissä Suomessa lopulta hyvin vähän. Naapurimaissamme tilanne on sen sijaan toinen.

  Pitkäjänteinen kymmeniä vuosia jatkunut tiedepoliittinen työ on vienyt Suomen yliopistolaitoksen kehitystä eteenpäin.  Viimeisten kahden vuosikymmenen  aikana on  yliopistoverkostoatiivistetty  yhdistämällä  eri  koulutusaloja  ja yliopistoja.     Matti Vanhasen hallituksen ohjelmassa oli  huippuyliopiston perustaminen Suomeen. Hankkeen taakse asettui voimakkaasti  Tekniikan edistämissäätiö  ja  sen kautta laajasti  suomalainen vientiteollisuus Antti  Herlinin johdolla.    TKK, Helsingin kauppakorkeakoulu ja Taideteollinen korkeakoulu  muodostivat v 2010  Aalto yliopiston joka  oli säätiöpohjainen. Esimerkkiä  seurasivat myöhemmin  Itä-Suomen yliopistot ja  Tampereen yliopistot. Tampereelle muodostetiin v 2019 Aalto yliopiston tapaan säätiöpohjainen yliopisto johon fuusioitiin paikalliset  Tampereen yliopisto ja Tampereen Teknillinen yliopisto sekä alueen ammattikorkeakoulut. Kuopion yliopisto ja Joensuun yliopistojen toiminnot yhdistettiin ja muodostettiin v  2010 Myös L

  Keskisuomalaisia ministereitä  tarvitaan jatkossakin   Keski-Suomen maakunta on noin 5%  eli 1/20 osa Suomen  väestöstä. Jos  hallituksissa olisi aina  20  ministeriä  ja ne jakaantuisivat väestömäärän mukaan eri maakuntiin Keski-Suomi saisi yhden ministerin jokaiseen hallitukseen. Näinhän ei käytännössä ole.  Ministereitä on yleensä alle 20  ja  paikat  jakaantuvat maakunnittain epätasaisesti.   Keski-Suomi  on ollut väestömääräänsä näiden ollut  aliedustettuna ministeripaikoissa.  Syitä  on monia. Kansanedustajan pitää kuulua hallituksessa olevaan puolueeseen, pärjätä  hyvin vaaleissa ja  oman puolueensa sisäisessä ministerikilpailussa  sekä olla  pätevä ja sopiva  ministerin tehtävään. Myös aikaisemmasta ministerikokemuksesta on merkittävä apu.   Viimeisen parinkymmenen  vuoden  aikana  vain neljä Keski-Suomen kansanedustajaa  Mauri  Pekkarinen, Henna  Virkkunen, Susanna  Huovinen ja Petri  Honkonen on edennyt ministeriksi.   Ministerien vaikuttavuus Keski-Suom