Maakuntien pyörät on saatu pyörät pyörimään


Juha Sipilän hallituksen tavoitteena oli saada maakunnissa pyörät pyörimään. Sanna Marinin hallitus on jatkanut panostuksia koulutukseen ja tutkimukseen keskustalaisen valtionvarainministerien  ja tiede- ja kulttuuriministerien toimesta.Tulokset alkavat näkymään.

Suomen T&K-menot ovat viisivuotiskauden 2017-2021 aikana lisääntyneet 1,32 miljardilla eurolla, yhteensä 21 prosenttia. Vuonna 2017 T&K-menot olivat koko maan tasolla yhteensä 6,17 miljardia euroa ja vuonna 2021 yhteensä 7,49 miljardia euroa.

Yritysten osuus näistä menoista on kasvanut merkittävästi. Vuonna 2017 yritysten osuus menoista oli 65 prosenttia ja viisivuotiskauden lopussa se oli 69 prosenttia. Yritysten osuus on kasvanut 1,2 miljardilla eurolla eli yli 25 prosenttia. Vastaavasti julkisen sektorin kasvu on 0,16 miljardia, eli noin 7 prosenttia.

Keskeinen onnistuminen strategian kannalta on ollut maakuntien bkt:n merkittävä kasvu. Useissa maakunnassa bkt:n kasvu on ollut jopa kansallista 11,1 prosentin tasoa nopeampaa. Pohjois-Pohjanmaalla kasvua oli 17,5 prosenttia, Pirkanmaalla 15,4 prosenttia, Pohjanmaalla 13,2 prosenttia, Pohjois-Karjalassa 12,7 prosenttia, Kainuussa 12,2 prosenttia, Etelä-Pohjanmaalla 12,1 prosentti ja Uudellamaalla 11,8 prosenttia. Lähes kansalliseen tasoon ylsivät myös Keski-Suomi (10,7 %), Kymenlaakso (10,6 %), Pohjois-Savo (10,2 %) ja Varsinais-Suomi (9,7 %).

Kansallisen neljän prosentin T&K-panostusten tavoitetason on ylittänyt Pohjois-Pohjanmaa 5,0–5,2 prosentin T&K-panostuksilla. Pirkanmaa on arviolaskelmien mukaan saavuttanut vuonna 2021 neljän prosentin tason ja Uusimaa tulee saavuttamaan kyseisen tason lähivuosina.

Panostukset T&K-kehitystoiminaan ovat tuottaneet tulosta. Onkin tärkeää, että kehitys jatkuu ja saadaan Suomen bruttokansantuote edelleenkin pysymään kasvussa.

Sekä Juha Sipilän että Sanna Marinin hallitusten T&K-panostukset ovat olleet onnistuneita. Suomi on nousemassa 4 prosentin T&K-panostuksilla tutkimusintensiivisten maiden kärkiryhmään. Maakunnista Pohjois-Pohjanmaa, Pirkanmaa ja Uusimaa kuuluvat jo siihen.

Pekka  Neittaanmäki

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Suomen yliopistot 2022

  Suomen yliopistot 2022   Suomessa on vuonna 2022 14   yliopistoa. Tieteenaloittain kattavin yliopisto on Itä-Suomen yliopisto. Opiskelijamäärältään maamme Suomen suurin yliopistoon HY jossa v 2021  tilaston mukaan oli 30 821 opiskelijaa.  Toiseksi suurin on Tampereen yliopisto 21.479 ja kolmanneksi suurin  Aalto yliopisto  18 848 opiskelijalla vuonna 2021. Turun yliopistossa oli v 2021 16920, Itä-Suomen yliopistossa   15 954  , Jyväskylän yliopistossa 14 060, Oulun yliopistossa 13 591opiskelijaa. Seuraavat alle 10 000 opiskelijan yliopistoja v 2021 olivat  Lappeenranta-Lahti yliopisto  6331, Åbo Akademi 5903,Lapin yliopisto 4640, Svenska Handelshögskolan 2615, Taideyliopisto 1968  ja Maanpuolutuskorkeakoulu 1186 opiskelijalla.   Opiskelijoita  oli v 2021 yhteensä 154 316. Heistä n 35.9 %  opiskelee Helsingissä  ja Espoossa, 14.8%  Turussa, 10.3% Kuopiossa ja Joensuussa, 9.1 %  Jyväskylässä ja  8.8%  Oulussa Mainittakoon että  maailmalla on 58  yli  160.000  opiskelijan ylio
Lue lisää

Tohtoreita enemmän yrityksiin ja johtopaikoille

  Eri innovaatiostrategioissa on puhuttu tutkimustiedon ja tutkijakoulutuksen saaneiden siirtymisestä yritysmaailmaan.  Työelämään siirtymiseen on kuitenkin kiinnitetty vähän huomiota ja osaamispotentiaalista vain osa hyödynnetään. Yhteiskunnassa ei ole ymmärretty tutkijakoulutuksen merkitystä. Tohtorintutkinnon suorittaneita pidetään valitettavan usein liian teoreettisina ja korkeamman koulutuksen arvoa vähätellään. Vaikka vuosittain investoimme huomattavia summia (150 milj. Euroa) tohtorikoulutukseen, Suomen Akatemia on silti joutunut toteamaan, että tohtorit ovat vain pienessä roolissa yksityissektorin tutkimus- ja kehityshankkeissa. Tohtorien osuus yksityissektorien T&K-hankkeissa on viime vuosina kasvanut, mutta siitä huolimatta vain 6% yksityissektorin tutkimushenkilöstöstä on tohtoreita.  Vastaavasti vain 8% tohtoreista on töissä yksityissektorilla. Tohtoreita on siis tutkimus- ja kehitystöissä Suomessa lopulta hyvin vähän. Naapurimaissamme tilanne on sen sijaan toinen.
Lue lisää

Kuluttajille avattava ruuan ja sähkön kuluttajahintojen muodostuminen QR koodin avulla

    Suomen maatalous  käy selviytymistaistelua. Lähikuukaudet ja vuodet  ratkaisevat Suomen ruokahuollon kotimaisuusasteen.  Maatalouden tuotantokulut ovat nousseet ostorehun ja lannoitteiden osalta  kaksinkertaisiksi  ja energian osalta  jopa kolminkertaisiksi.   Tuottajahintojen korotuksilla on katettu noin 2/3  syntyneistä kuluista. Loppuosasta  on vastannut tuottaja. Talkoisiin tulee osallistua myös jatkotuotantoketju ja  vähittäiskauppa.     Alkutuotannon hinta tulee määritellä kulujen mukaan. Näin toimitaan muillakin tuotannon aloilla. On kohtuutonta  että  maatalous on tässä poikkeus. Suomalaisen maatalouden alas ajaminen ei ole johtaa moniin ennalta arvaamattomiin vaikeuksiin.          Kuluttajat ovat valmiita maksamaan muiden tuotteiden tapaan kustannuksia vastaavan hinnan. Ruuan kuluttajahintojen muodostuminen pitää avata kukuttajille.   Jokaisessa ruokatuotteissa  tulisi olla  esim QR-koodi josta ilmenisi kyseisen tuotteen hinnan  muodostuminen prosenttei
Lue lisää