Tekoäly keskeiseksi osaksi sosiaali- ja terveydenhoitoa ja kansalaisten arkea

 

Suomi on maailman johtavia maita digitalisaation hyödyntämisessä. Monet palvelumme on digitalisoitu ja ihmistyövoimaa korvataan tekoälyn ohjaamilla roboteilla. Esimerkkejä tästä ovat pankki- ja vakuutusala, verotus ja e-kauppa. Sote-alalla digitalisaatio ja tekoälyn hyödyntäminen ovat edenneet hitaammin ja tulevat viiveellä (ks. alla raportit 1 ja2). Sote-kokonaisuus on hyvin kompleksinen ja sen hallinta ilman tekoälyn hyödyntämistä on kuitenkin hyvin työlästä ja vaikeaa. Seuraavassa esittelen muutamia hyvinvointiin vaikuttavia eri tekijät huomioivia, keskeisiä tekoälyn hyödyntämismahdollisuuksia tällä toimialalla.

Hyvinvointiin vaikuttavat tekijät

Hyvinvointiin vaikuttavat tekijät voidaan jakaa viiteen ryhmään: käyttäytyminen, perintötekijät eli genetiikka, sosio-ekonomiset tekijät, terveydenhoito sekä fyysinen ja sosiaalinen ympäristö.

Yllä kuvatuista tekijöistä vain perintötekijöihin emme pysty vaikuttamaan. Muihin neljään osa-alueeseen sen sijaan on mahdollista vaikuttaa: sosioekonomiset tekijät, ympäristö ja terveys kulkevat käsi kädessä ja niillä on suora vaikutus toisiinsa. Yhteiskunnallisella päätöksenteolla vähennetään riskejä ja voidaan tukea kansalaisia näillä osa-alueilla oikea-aikaisesti. Vaikka käyttäytyminen on kiinni kunkin yksilön omista valinnoista ja elintavoista, yhteiskunnalliset päätökset vaikuttavat myös siihen, millaisia valinnan mahdollisuuksia meille kullekin tarjoutuu ja kiinnostaviksi ne koemme. Pitääkin osalta löytää oikeanlaiset kannustimet ja keinot motivoida yksilö/kansalainen tekemään oman ja läheistensä hyvinvoinnin kannalta hyviä ratkaisuja ja siten ylläpitämään hyvinvointiaan.

Hyvinvoinnin keskeisinä muuttujina ovat terveys sekä sosioekonomiset tekijät. Sosioekonominen asema käsittää hyvinvoinnin aineelliset ulottuvuudet sekä aineellisten voimavarojen hankkimiseen tarvittavat edellytykset. Aineellisia voimavaroja ovat tulot, omaisuus sekä asumistaso.  Sosioekonomisen aseman hankkimisen edellytykset ovat puolestaan koulutus, ammatti ja asema työelämässä.

 

Hyvinvoinnin heikentymisen noidankehä

Tarkasteltaessa sosioekonomisten tekijöiden ja terveyden välistä suhdetta voidaan havaita, että ongelmien kulminoituminen jommallakummalla osa-alueella saattaa aiheuttaa kierteen ja kehän, jossa ongelmat seuraavat toisiaan.

Esimerkiksi työttömyys heikentää taloudellista tilannetta, joka puolestaan saattaa synnyttää huolta ja aiheuttaa mielenterveysongelmia. Mielenterveysongelmat puolestaan saattavat konkretisoitua somaattisina sairauksina ja yhdessä näillä on puolestaan taas suora vaikutus työllisyyteen, talouteen sekä sosiaalisiin suhteisiin – ongelmallinen kehä on valmis.

 

Paitsi yksilön itsensä, myös hyvinvointia ylläpitävän palvelujärjestelmän kannalta tärkeää on tunnistaa oikea palvelutarve, oikeaan aikaan ja ennaltaehkäistä tilanteen komplisoituminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Uudessa sote-järjestelmässä ideana onkin kokonaisuuden hallinta ja ennaltaehkäisevä reagointi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

 

Tekoälyn hyödyntämisen mahdollisuudet

Mahdollisuuksia toimia edellä kuvatun noidankehän estämiseksi ja tilanteen parantamiseksi on paljon, kuten useissa raporteissa (3–6) on tuotu esiin. Otan esille kolme keskeistä mahdollisuutta:

1)      Kokonaisuuden hallinnan ja kierteen mahdollisimman varhaisen vaiheen tunnistamisen ottaen huomioon aiemmin kuvatut hyvinvointiin vaikuttavat osatekijät. Perinteisistä interventioista siirrytään digitalisuutta hyödyntäviä ennaltaehkäiseviä toimintamalleja sisältäviin interventioihin (ks. raportti 3).

2)      Toimenpiteiden vaikuttavuutta seurataan tekoälytuetuilla järjestelmillä.

3)      Kansalaisten omaa aktiivisuutta ennaltaehkäisevässä terveydenhoidossa ja hyvinvoinnin ylläpitämisessä tuetaan hyödyntämällä digitaalisia tekoälysovellutuksia.

 

Jyväskylässä on paljon tutkimusosaamista ja alan yrityksiä, jotka yhdessä mahdollistavat Keski-Suomen etenemisen digitaalisesti tuettujen, vaikuttavien hyvinvointipalveluiden edelläkävijäksi.

 

Lisätietoa seuraavista raporteista

1. Yhteiskunnan digimurros http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8647-6

2. Tekoäly ja terveydenhuolto Suomessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7709-2

3. Interventiot ja tekoäly terveydenhuollossa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7713-9 

4. Suomen terveysdata ja sen hyödyntäminen http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7715-3

5.Kyberturvallisuus sosiaali- ja terveydenhuollossa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7711-5  

6. Hyvinvointiosaamista Suomesta koko maailmalle http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7494-7

 

Pekka Neittaanmäki

Jyväskylän yliopiston Unesco professori, digitaaliset palvelualustat

Keski-Suomen hyvinvointialueen valtuuston jäsen, hallituksen varajäsen ja TKKI-neuvottelukunnan puheenjohtaja